Kunta- ja aluevaalit 2025

Hyvinvoinnin perusta luodaan kunnissa – tekoja terveemmän arjen puolesta

Hyvinvointi ei synny sattumalta – se rakentuu arjen valinnoista, joita kunnissa tehdään joka päivä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue ja alueen kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin eteen. Vaikka hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista, kuntien rooli ennaltaehkäisevässä työssä on korvaamaton. Tämä näkyy siinä, millaisia ympäristöjä ja palveluita kehitetään – ja millaisilla päätöksillä kuntalaisten arjesta tehdään sujuvampaa, terveellisempää ja onnellisempaa.

Liikunta ja aktiivinen elämäntapa osaksi arkea

Hyvinvoinnin edistämisessä liikunnalla on keskeinen rooli. Jokaisella kuntalaisella tulisi olla mahdollisuus liikkua lähellä kotiaan, ja siksi lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon on panostettava. Ulkokuntosalit, monitoimikentät ja hyvin hoidetut kävelyreitit tekevät liikkumisesta helppoa kaikenikäisille. Lisäksi koulujen ja päiväkotien pihoja voidaan kehittää palvelemaan koko yhteisöä myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Matala kynnys liikkumiseen lisää osallistumista. Siksi kunnissa tulisi tarjota maksuttomia liikuntaryhmiä, kuten senioreille vesijumppaa ja eri ikäryhmille ohjattuja kävelylenkkejä. Tavoitteena on, että jokainen löytää itselleen sopivan tavan pysyä aktiivisena.

Perheiden ja nuorten hyvinvointia tuettava määrätietoisesti

Lasten ja nuorten jaksamisesta ja hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Koulujen liikuntavälitunnit, terveelliset välipalavaihtoehdot ja helposti saatavilla oleva mielenterveyden tuki voivat tehdä suuren eron nuoren elämässä.

Jokaisessa kunnassa tulisi olla matalan kynnyksen neuvontapiste, josta saa keskusteluapua ilman lähetettä. Nuorille on myös tärkeää tarjota turvallisia kohtaamispaikkoja, joissa voi viettää aikaa ja saada tarvittaessa tukea. Kunnan tehtävä on luoda edellytyksiä sille, että jokainen nuori voi kasvaa ja kehittyä tasapainoisesti.

Ikäihmisten hyvinvointi ansaitsee huomiota

Turvalliset ulkoilualueet, joissa on levähdyspaikkoja ja senioreille sopivia liikuntalaitteita, lisäävät ikäihmisten mahdollisuuksia pysyä aktiivisina. Yksinäisyyden ehkäisemiseksi tarvitaan vertaisryhmiä, kotikäyntejä ja muita keinoja, jotka tukevat ikäihmisten arkea ja tarjoavat heille sosiaalisia kontakteja.

Ympäristö vaikuttaa hyvinvointiin

Hyvinvointi ei synny vain palveluista – myös elinympäristöllä on valtava merkitys. Puhtaat viheralueet ja helposti saavutettavat luontopolut tarjoavat mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja liikuntaan. Yhteisöllisyyttä voidaan lisätä kaupunkiviljelypalstoilla ja yhteisöpuutarhoilla, jotka kannustavat terveellisiin elämäntapoihin ja luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Hyvinvointi ei saa olla sattumanvaraista – tarvitaan selkeitä päätöksiä

Jotta hyvinvointia voidaan edistää tehokkaasti, kunnilla on oltava selkeä suunnitelma ja vastuuhenkilöt, jotka koordinoivat tätä työtä. Ennaltaehkäisevä hyvinvointityö ei voi olla vain yksittäisiä projekteja – sen on oltava olennainen osa kunnan toimintaa.

Huhtikuun vaaleissa päätetään, millaisia valintoja kunnissa tehdään asukkaiden hyvinvoinnin hyväksi. Äänestäjillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, valitaanko päättäjiä, jotka ymmärtävät ennaltaehkäisevän työn merkityksen ja ovat valmiita tekemään konkreettisia päätöksiä kuntalaisten hyvinvoinnin puolesta.

Minä olen valmis tekemään töitä sen eteen, että kunnassamme jokainen voi elää terveempää, aktiivisempaa ja onnellisempaa elämää. Äänestä – yhdessä voimme vaikuttaa!

Mikä jäi ensimmäisestä kaudesta hyvinvointialueella mieleen:

Tällä valtuustokaudella on ollut erityisen vaikuttavaa seurata Kokoomuksen valtuutettujen kykyä nostaa katseensa kuntarajojen yli ja keskittyä hyvinvointialueen kokonaisetuun. Yhtenäinen Kokoomuksen ryhmä on määrätietoisesti edistänyt henkilöstön hyvinvointia, talouden kestävyyttä ja palveluiden vaikuttavuutta. Hyvinvointialueen tulevaisuuden menestys rakentuu jatkossakin vahvalle yhteistyölle ja vastuulliselle päätöksenteolle. Vain vakaa talous ja hyvinvoiva, kehittämishaluinen henkilöstö voivat taata asukkaille laadukkaat palvelut. Kokoomuksen tavoitteet, kuten jonojen lyhentäminen, palveluiden saatavuuden parantaminen ja osaavan henkilöstön varmistaminen, ovat ohjanneet toimintaamme kohti tehokkaampaa ja vaikuttavampaa hyvinvointialuetta.

SOTE-palvelut murroksessa – nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kokeneet suuren muutoksen hyvinvointialueiden myötä. Taustalla on pitkään kehittynyt järjestelmä, joka sai alkunsa jo 1970-luvun kansanterveyslaista. Tuolloin luotu terveyskeskusjärjestelmä toi tasa-arvoisempia terveyspalveluja koko maahan, mutta viidessäkymmenessä vuodessa palveluiden tarpeet ja toimintatavat ovat muuttuneet merkittävästi.

Viimeisin suuri uudistus – hyvinvointialueiden perustaminen – siirsi sote-palveluiden rahoituksen kunnilta valtiolle. Tavoitteena oli tehostaa toimintaa, hallita kustannuksia ja yhdenmukaistaa palveluja eri puolilla maata. Nyt kun uudistus on käynnissä, on tärkeää kysyä: onko nykyinen lainsäädäntö enää ajan tasalla?

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito – tarpeeton raja?

Nykyinen järjestelmä erottaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toisistaan. Tämä jako ei aina palvele potilasta parhaalla mahdollisella tavalla. Viime vuosina resursseja on ohjattu enemmän erikoissairaanhoitoon, mikä on osaltaan heikentänyt perusterveydenhuollon tilannetta. Monimutkaiset organisaatiot ja raskaat hallintorakenteet aiheuttavat tehottomuutta: potilaita siirretään yksiköstä toiseen, järjestelmät eivät keskustele keskenään ja hoito viivästyy.

Palveluiden pitäisi perustua kansalaisten tarpeisiin – ei hallinnollisiin rakenteisiin. Tärkeintä on, että ihmiset pääsevät hoitoon oikeaan aikaan ja saavat vaikuttavaa hoitoa. Veronmaksajien näkökulmasta sote-palveluihin sijoitetut rahat on käytettävä järkevästi, jotta ne tuottavat mahdollisimman suuren hyödyn.

KEUSOTE edelläkävijänä – mutta lainsäädäntö rajoittaa kehitystä

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (KEUSOTE) on ollut suunnannäyttäjä sote-palveluiden kehittämisessä. Silti niin kauan kuin lainsäädäntö estää joustavan yhteistyön perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, ei uudistuksella tavoiteltuja säästöjä ja tehokkuutta voida täysin saavuttaa – erityisesti suurilla hyvinvointialueilla, kuten HUS-alueella.

Pienemmillä hyvinvointialueilla, joilla on oma erikoissairaanhoidon yksikkö, voi olla paremmat edellytykset nopeisiin parannuksiin. Tämä asettaa eri alueet eriarvoiseen asemaan, mikä ei ole oikeudenmukaista.

Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä

Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena oli luoda jotain uutta ja parempaa. Nyt tätä kehitystyötä on jatkettava määrätietoisesti, ja tarvittaessa myös lainsäädäntöä on päivitettävä vastaamaan tämän päivän tarpeita.

Huhtikuun vaaleissa päätetään, millaisilla ratkaisuilla hyvinvointialueita kehitetään eteenpäin. Minä haluan olla mukana tekemässä päätöksiä, joilla sote-palvelut toimivat paremmin ja jokainen kuntalainen saa hoitoa silloin, kun sitä tarvitsee. Äänestä – yhdessä voimme vaikuttaa!