Kuntavaalit 2008

Vapaa-aika
Tuusulassa on mahdollisuus harrastaa, kokea ja elää. Tuusulan tulee jatkossakin tukea kuntalaisten omaehtoista harrastamista urheilua, kulttuuria, nuorisotoimintaa ja järjestötoiminta.

Luonto
Tuusulanjärvi on tärkein kohteemme. Tuusula kantaa edelleen vastuunsa järven kunnosta. Tuusulassa tulee myös suojella luontoa, jolloin meillä on monipuolista ympäristöä, kuten peltoja, metsiä, niittyjä ja järvenrantaa.

Liikenne
Niin Tuusulan paikallisen liikenteen kuin liikenteen pääväylillä tulee olla sujuvaa ja turvallista. Liikennemäärien kasvaessa tulee myös tiestöä kehittää. Työmatkan päivittäin pelkästään Helsinkiin tekee 5000 tuusulalaista, jolloin liikenteen tulee olla sujuvaa Tuusulasta pääkaupunkiseudulle. 

Tuusula tuusulana
Tuusula säilyy itsenäisenä kuntana. Tuusulan kunnan alueita ei liitetä Keravaan tai Järvenpäähän. Jos Helsinki, Espoo ja Vantaa päättävät yhdistyä, tulee Tuusulan arvioida uudestaan tulisiko kuntarakennetta muuttaa.

Talous
Kunnan talous tulee pitää tasapainossa. Kunnan väkiluku voi kasvaa noin 1-2 % vuodessa. Veroprosentin tulee olla kilpailukykyinen lähikuntiin verrattuna, eikä kiinteistöveroa saa korottaa. Kunnan palvelut tulee mitoittaa niin, että ne ovat rahoitettavissa tulorahoituksella. Velkaa voidaan tarvittaessa ottaa tarpeellisiin investointeihin.

Tuusulan Kokoomuksen tavoiteohjelma vuosille 2009-2012

Välittäminen, kannustaminen, sivistys ja suvaitsevaisuus – Tuusulan Kokoomuksen lähtökohdat kotikunnan kehittämiseen

Tahtoa, toivoa ja tekemisen meininkiä kunnallispolitiikkaan

Tuusulan Kokoomuksen tehtävä on parantaa jokaisen kuntalaisen asemaa ja hyvinvointia sekä kehittää kuntaamme tämän periaateohjelman mukaisesti.

Kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen Tuusula on kasvava lapsiperheystävällinen kunta, jonka perustehtävä on laadukkaiden palveluiden tarjoaminen tasapuolisesti kaikille kuntalaisille. Tuusula on viihtyisä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö, joka päätöksenteossaan on lähellä kuntalaisia.

Rakentavalla yhteistyöllä muiden poliittisten ryhmien ja naapurikuntien kanssa sekä kuuntelemalla ja osallistuttamalla kuntalaisia Tuusulan kunta ja Tuusulan Kokoomus menestyy.

1.    Tuusulalaisten lapsiperheiden tarpeisiin vastattava – nuorissa on tulevaisuus

Tuusula on voimakkaasti kasvava nuorten lapsiperheiden kunta. On tärkeää taata perheille kattavat ja laadukkaat palvelut edesauttamaan lapsiperheiden arkea työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Perheet itse päättävät elämäntilanteeseensa sopivat palvelut. Lapsen päivähoidon ja tuetun kotihoidon vaihtoehtojen tulee olla perheen kannalta samassa asemassa.

• Varhaiskasvatuksen siirtäminen koulutoimeen on oikea ratkaisu. Sen laadulliselle kehittämiselle on asetettava selkeät tavoitteet.
• Kokopäivähoidon rinnalle on tarjottava monipuolisia vaihtoehtoja: osa-päivähoitoa, osa-aikahoitoa, perhepäivähoitoa, kerhotoimintaa ja ohjattua leikkipuistotoimintaa. Osapäivähoidon tarjontaa tulee laajentaa myös alle 3-vuotiaille lapsille.
• Kotihoidon tuen kuntalisää tulee nostaa. Kotihoidon tuen kuntalisä tulee saada, kun lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa.
• Kunnan on tarjottava joko kunnan tai yksityisen palveluntarjoajan toimesta riittävästi päivähoitopaikkoja, joista perheet voivat valita yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Neljä uutta päiväkotia valmistuu vuosikymmenen loppuun mennessä.
• Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on arvokasta. Tuusulassa toimivat yhteisöt kuten seurakunta, kansalaisopisto, urheiluseurat, partio, kulttuuri- ja kotiseutu-yhdistykset ylläpitävät monipuolista kerho-, harrastus- ja opintotoimintaa. Niiden toimintaa tulee tukea taloudellisesti ottaen huomioon kasvavat harrastajamäärät.
• Kunnan tulee taata riittävät liikuntapaikat ja liikuntamahdollisuudet.

2.     Kasvaminen, oppiminen, osaaminen ja elämisen onni

Koulutuksen on annettava taitoja kohdata läpi elämän nopeasti muuttuvan yhteiskunnan haasteet. Ihmiskeskeinen ja laadukas koulutus antaa parhaat valmiudet.

• Tuusulan eri osia palveleva kouluverkko on vastaisuudessakin säilytettävä. Kyläkoulu on hyvä paikka aloittaa läpi elämän kestävä opiskelu.
• Luokkakoko on pidettävä kohtuullisena paremman oppimisympäristön turvaamiseksi.
• On huolehdittava ammattitaitoisen opettajakunnan palkkaamisesta sekä järjestettävä niin opettajien kuin oppilaidenkin työtä auttamaan riittävästi tukihenkilöstöä.  
• Nuorisopalveluilla tulee olla riittävät mahdollisuudet tukea nuorten harrastustoimintaa sekä mahdollisuus tarjota laadukasta toimintaa tarkoituksenmukaisissa tiloissa ammattitaitoisen henkilökunnan avulla.
• Oppilaan ohjauksen, kouluterveydenhuollon, koulun ja perheen välistä yhteistyötä on tiivistettävä. Nuoria on tuettava matalan kynnyksen palveluilla ja mielenterveyspalveluilla. 
• Opetustilojen ja pihojen kunnossapito-, korjaus- ja laajennustarpeita on kehitettävä.
• Seudullisena yhteistyönä on käynnistettävä kansainvälisen koulun perustamiseen tähtäävät toimenpiteet. Ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen saatavuus on turvattava.
• Iltapäiväkerhotoiminnan laatua kehitetään.
• Toisen asteen koulutuksessa lukioiden hallintoa yhdistämällä luodaan uusia mahdollisuuksia lukion kehittämiseen. Olisi yksi lukio, jolla kolme toimipistettä.
• Ammatillisen koulutuksen monipuolinen kasvu on otettava huomioon.
• Kirjaston ja kansalaisopiston tarjoama palvelutaso säilytetään.
• Pätevien erityisopettajien ja koulun muun tukihenkilöstön saaminen ja jääminen kuntaan on turvattava. Sekä kouluavustajien työsuhteita on selkiinnytettävä.
• Kunnan organisaatiouudistuksen yhteydessä parannetaan sivistys- ja koulutoimen viranhaltioiden ja koulujen toimivaltuuksia taloudellista ja joustavaa toimintaa tukevammaksi.

3.     Arvokas vanhuus – huolenpitoa vanhemmistamme

Ikäihmisten määrä kasvaa edelleen. Itsemääräämisoikeus, turvallisuus ja tasavertaisuus ovat perusarvoja kunnan vanhuspolitiikassa. Laadukas ennaltaehkäisevä palvelutuotanto on tehokkaampaa ja inhimillisempää, kun kustannukset tulevat kasvamaan entisestään.

• Ikäihmisten omatoiminen asuminen mahdollisimman pitkään omassa kodissaan tulee taata erilaisilla koti- ja tukipalveluilla.  Palveluiden tuottamisen painopiste on avohoidossa.
• Palvelutalot ovat yksi tärkeä ja kysytty asumismuoto, joka tukee kodinomaista omatoimista asumista. 
• Terveys- ja hoivapalveluissa iän tuomien tarpeiden samankaltaisuus voidaan hyödyntää esimerkiksi senioreiden neuvola ja palvelukeskustoiminnalla.
• Virkistys- ja liikuntapalvelut edistävät sosiaalista kanssakäymistä. Erikuntoisille ikäihmisille on oltava erilaisia palveluita tarjolla.
• Omaishoito on inhimillistä, saajan kannalta läheistä ja samalla taloudellisesti edullista. Omaishoitajien jaksamista on tuettava mm. vapaapäivien määrää lisäämällä ja virkistystoimintaa kehittämällä.

4.     Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut – Oikeat palvelut oikeasta paikasta

Vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan laadukkaasti ja tehokkaasti, kuuluu kunnalle. Jokaisen tuusulalaisen on oltava saman arvoinen asuinpaikastaan ja sosiaalisesta taustastaan riippumatta silloinkin, kun omat voimavarat eivät riitä inhimilliseen elämään.

·       Kunnan tehtävänä on etsiä erilaisia vaihtoehtoja palveluiden toteuttamiselle, esim. ostopalveluina silloin, kun se on taloudellisesti perusteltua.

·       Kunnan tehtävä on valvoa, että palvelut tuotetaan korkealaatuisesti sekä ammattitaitoisella ja oikein mitoitetulla henkilökunnalla.

·       Hoitohenkilökunnan ammattitaidon ylläpito ja työssä jaksaminen ovat edellytys laadukkaiden palveluiden saatavuudella.

5.     Terveellinen ja turvallinen asuinympäristö

Tuusula on muuttovoittoinen kunta. Tavoitteena on väkiluvun nostaminen hallitusti noin kaksi prosenttia vuodessa. Ihmiset asettavat yhä enemmän odotuksia elinympäristölleen. Sen tulee olla puhdas, turvallinen, tuttu ja viihtyisä. Tätä kaikkea Tuusula voi tarjota järkevällä asunto-, kaavoitus- ja ympäristöpolitiikalla. Painopiste on pientaloalueiden rakentamisessa.

• Uusien asuinalueiden suunnitteluvaiheessa on otettava paremmin huomioon liikenneyhteyksien ja palveluiden rakentaminen ja olemassa olevat hyvät liikenneväylät ja rataliikenne ja ne on toteutettava ympäristöä kunnioittaen.
• Joukkoliikennettä tulee kehittää keventämään jatkuvasti lisääntyvää henkilöautoliikenteen määrää ja lisäämällä yhteyksiä etenkin lähikuntien välillä.
• Uusia asuinympäristöjä suunnitellaan monipuolisesti koko Tuusulan alueelle. On tärkeää kunnioittaa vanhaa asutusympäristöä.
• Maankäyttöpolitiikassa maan omistusoikeus ei saa määrätä maankäytön suunnittelua, vaan kaavoitus on tehtävä kunnan yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi.
• Tuusulan erityinen kilpailukyky on mahdollisuus tarjota omakotitontteja.
• Yhdyskuntasuunnittelussa otetaan huomioon ihmisen elinajan kaikki vaiheet.
• Monipuolinen asuntotuotanto palveleekuntalaisten erilaisia asumistarpeita. Kunnan keskustoissa on oltava suuren kysynnän ja palvelutason parantamisen vuoksi riittävän tiivistä asumista.
• Tuusula on sitoutunut kasvattamaan vuokra-asuntotuotantoaan valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tehdyn aie-sopimuksen mukaisesti.
• Ympäristön turvallisuutta on lisättävä. Pyöräteitä tulee olla riittävästi, pimeät kulkualueet tulee valaista ja vakiintuneiden ylitysväylien turvallisuus on tarkistettava erikseen.
• Vesistöt ja rannat ovat Tuusulan rikkaus ja vetovoima. Niitä tulee jatkuvasti kohentaa. Vapaana olevat rannat osoitetaan kuntalaisten virkistyskäyttöön.

6.     Kolmen aluekeskuksen Tuusula

Tuusulassa kehitetään tasapuolisesti kaikkia kolmea kuntakeskusta Hyrylää, Jokelaa ja Kellokoskea, niiden omista lähtökohdistaan, ympäristöä kunnioittaen.

·       Väestörakenteeltaansuositaan niin nuoria, yksin asuvia, lapsiperheitä kuin myös vanhuksia.

·        ­Asumismuodoiltaan mahdollistetaan kuntalaisille kulloistakin elämäntilannetta vastaava asuminen.

·        Liikenneverkoiltaan mahdollistetaan ympäristötekijät huomioiva kuntalaisten liikkumistarve.

·        Palveluiltaan järjestetään kuntalaisille laadukkaat elinolosuhteet.

7.     Työllisyys ja henkilöstön hyvinvointi

Kunnallisten palveluiden laadun edellytys on kunnan henkilöstön korkea ammattitaito ja hyvinvointi. Pidetään huoli työntekijöistämme!

·       Osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys on taattava hyvällä, avoimella henkilöstöpolitiikalla. Työsuhteen turvallisuus on rekrytointivalttejamme.

·       Hyvien työolojen, henkilöstön osaamisen kehittämisen, työn organisoinnin ja hyvän johtamisen avulla parannetaan kuntatyöntekijöiden työssä jaksamista.

·       Perusteettomista määräaikaisista töistä on siirryttävä vakinaisiin työsuhteisiin.  

·       Nuorten työllistäminen vähentää syrjäytymistä työelämästä. Kunnan tulee edistää työharjoittelupaikkojen luomista kunnan organisaatiossa sekä edesauttaa oppilaiden, koulutustahojen ja yritysten yhteistyötä Nuorten kannustaminen yrittäjyyteen edellyttää yrittäjyyskoulutuksen lisäämistä.

8.     Vireä elinkeinoelämä – menestyvän kunnan edellytykset

Kunnan on luotava edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle ja suotuisa toimintaympäristö liiketoiminnalle ja palveluyrittäjyydelle. 

·       Vireän elinkeinoelämän edellytys on ammattitaitoisen ja koulutetun työvoiman saatavuus ja pysyvyys.

·       Kunnan on luotava edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle ja suotuisa toimintaympäristö liiketoiminnalle ja palveluyrittäjyydelle.

·       Uusien yritysten perustamiseen liittyvä byrokratia edellyttää yhden palvelupisteen kautta saatava neuvontaa.

·       Kunnan tulee kaavoittaa liiketoiminnalle tontteja maantieteellisesti järkevästi olemassa olevia ja tulevia liikenneyhteyksiä hyväksikäyttäen. Esimerkiksi kehätie IV, kehäradan ja lentokentän läheisyyteen suunniteltu Focus-alue on tällainen.

9.     Järkevä taloudenhoito – vastuuta tulevaisuudesta

Yleinen työllisyystilanne ja talouskasvu ovat luoneet pohjan Tuusulan kunnan talouden kestävyydelle. Myös kunnan oman toiminnan tuottavuus on vaikuttanut hyvän taloudellisen tuloksen kehittymiseen.

·       Kunnan on katettava toimintamenonsa saamillaan tuloillaan.

·       Resurssit on suunnattava peruspalveluiden järjestämiseen.

·       Veroprosentin on oltava kilpailukykyinen naapurikuntiin verrattuna, kunnallisveron nostaminen on vasta viimeinen keino.

·       Verotuloja saadaan lisää kaavoittamalla työpaikkatontteja pienten ja keskisuurten yritystoiminnan tarpeisiin, samalla lisäten työpaikkaomavaraisuutta ja työn saantimahdollisuuksia omalta paikkakunnalta ympäristöä huomioiden.

·       Yrittäjyyden edellytyksiä palvelujen tuottamiseksi on parannettavaja palvelutuotannon kustannukset on saatava vertailukelpoisiksi.

·       Kunnan ostopalveluiden avulla tarjotaan monipuolisia palveluita ja valinnan mahdollisuuksia kuntalaisille.

·       Kuntalaisten verorasitusta ei tule lisätä piiloverotuksella, esim. kiinteistöverotuksen tai kunnallisten taksojen nostolla. Kiinteistöverolle on saatava vastinetta ja taksoissa on noudatettava kustannusvastaavuutta.

·       Kunnan omassa liiketoiminnassa tarvitaan omistajaohjauspolitiikkaa. Sen on oltava avointa ja ennakoitavaa.  Kunnan oman liiketoiminnan, yhtiöiden, liikelaitosten, kunta- tai seutukuntayhtymien valvontaa tulee luottamustoimisesti tehostaa.

10.Ympäristön ja kestävän kehityksen periaate

Kunnan haasteita ilmaston muutoksen torjumisessa ovat ilman, vesistöjen ja kulttuuriympäristön suojelu. Tämä edellyttää luonnonvarojen säästävää käyttöä, päästöjen vähentämistä ja ympäristöystävällistä näkökulmaa.

·       Kunnalle on luotava ympäristöstrategia. Kunnan toiminnassa ja hankinnoissa sekä kaikessa päätöksenteossa on ympäristönäkökulma otettava huomioon.

·       Toimivan jätehuollon ja kierrätyksen järjestäminen on kunnan vastuulla. Jätteiden kierrätys ja lajitteleminen tulee tehdä kuntalaisille mahdollisimman helpoksi.

·       Kunnan tulee itse kierrättää ja edistää energiansäästöä omassa hallinnossaan erilaisilla kouluttavilla ja ohjaavilla toimilla.

·       Uuden teknologian käyttöönottoa tulee edistää hyödyntämällä uusiutuvan energian paikallista käyttöä.

·       Kaukolämmön käyttöä on edelleen edistettävä.

·       Rakennusten suunnittelussa ja ylläpidossa pitää tilojen monikäyttöisyyden ja elinkaariajattelun lisäksi huomioida käyttäjien terveyteen liittyvät seikat.

11. Hyvä hallinto ja kuntademokratia

Tuusula on asiakaslähtöinen kunta, joka ottaa asukkaidensa mielipiteet huomioon. Palveluiden tuottaminen ja kilpailuttaminen tulee olla avointa. Kunnan on säännöllisesti ja kriittisesti tarkasteltava toimintaansa ja muokattava sitä järkevään, läpinäkyvään ja kustannustehokkaampaan suuntaan.

·       Tuusulan tulee kehittää asukas- ja käyttäjädemokratiaa ottamalla asukkaat mukaan suunnitteluun hankkeiden alkuvaiheessa esim. kaavoituksessa ja rakennushankkeissa.

·       Kuntalaisten on saatava tietää kuntapalveluiden kustannusrakenne. Palvelutarve ja -tyytyväisyyskartoituksia on säännöllisesti järjestettävä eri palveluyksiköissä.

·       Luottamushenkilöiden on asetettava selkeät ja mitattavat toiminnalliset tavoitteet, myös itselleen.

·       Nuorten kiinnostuminen yhteisten asioiden hoidosta edellyttää uusia osallistumis- ja vaikuttamistapoja, esim. koulujen kautta tapahtuva aloitetoiminta sekä nuorisovaltuuston ja kunnanvaltuuston välisen yhteistyön lisääminen.

12. Kunnallisten palveluiden järjestäminen – asukaslähtöisyys

Palveluiden järjestämisvastuu on kunnalla. Kunnan ei tarvitse tuottaa kaikkia palveluita itse vaan arvioida mitkä palvelut on tarkoituksenmukaista tuottaa itse ja mitkä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

·       Palveluiden kilpailuttaminen edellyttää palvelun ominaisuuksien, laadun ja saatavuuden sekä valvonnan asiantuntijuutta.

·       Työn- ja vastuunjako kunnan ja palveluita tuottavien yritysten ja järjestöjen välillä on tehtävä selväksi ja avoimeksi.

·       Kunnalla on oltava käyvät mittarit ja resurssit valvoa ja puuttua nopeasti palveluiden laatuun ja saatavuuteen.