K-U 19.12.2006

Kunnanhallitus unohti reserviläiset

Viime maanantaina kunnanhallitus unohti päätöksestään tuhannet reserviläiset ja metsästäjät kun kunta ei ottanut kantaa varuskunnan tilanneradan ja kivääriratojen jatkoon.

Kunnanhallituksessa oli viime maanantaina käsittelyssä kunnan kannanotto ampumaharrastuksen jatkoon. Päätöksessä kunnanhallitus totesi, että ammuntaa voitaisiin vain jatkaa pistooli- ja pienoiskivääriradalla, unohtaen tilanneradan jatkokehittämisen. Olisin toivonut, että kunnanhallituksella olisi tässä kohtaa lausuntoa antaessaan ollut laaja-alaisempi näkökulma ampumaurheilun säilyttämiseen Tuusulassa.

Pistooliradalla ammutaan kiinteältä ammuntapaikalta 25m/50m päässä olevaan maalitauluun. Tilanneradalla ammuntatilanne kuvataan tauluilla, jolloin matkat ja ammuntapaikat vaihtelevat. Käytännössä ammunta tapahtuu samanlaisilla ja samaa kaliiberia olevilla pistooleilla, jolloin tilannerata on yhtä hiljainen ja turvallinen kuin pistoolirata.

Tilanneradalla harrastettavat SRA ja Practical ammunta ovat kasvavia ammuntaurheilulajeja. SRA eli sovellettureserviläisammunta on aseenkäsittelytaitoa ja ampumatarkkuutta kehittävää tilanteenmukaista ampumaurheilua. Tilannerata soveltuu lajin harrastamiseen paremmin kuin pistooli- ja pienoiskiväärirata.

Varuskunnan lähtö oli jo isku vapaaehtoiselle maanpuolustukselle ja reserviläisjärjestöille. Nyt toivon kunnalta aktiivista otetta, jotta reserviläisurheilun toimintaedellytykset säilyisivät Tuusulassa hyvinä. Tuusulan varuskunnan ampumarata, erityisesti tilannerata, on ollut eri reserviläisjärjestöjen, ampumaseurojen, poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tärkeä harjoittelupaikka. Nyt kunnasta, ampuma- ja metsästysseuroista pitää löytyä yhteistä tahtoa jotta varuskunnan pistooliradat, mukaan lukien tilannerata, saataisiin siviilikäyttöön.

Varuskunnan ampumaradat tulee liittää osaksi urheilukeskuksen kokonaisuutta.  Näin ampumaurheilu liittyy osaksi Tuusulan laadukasta liikuntakeskusta. Tulevaisuudessa alueesta voisi kehittyä monipuolinen ampumaurheilun keskus. Varuskunta-aluetta tulee kehittää yhdessä maanomistajan eli valtion kanssa, niin että se parhaiten palvelee eri harrastaja tahoja.

Puolustusvoimilla on myös kasvatustehtävä

Esillä olleissa keskusteluissa suomalaisesta varusmiespalveluksesta on unohtunut näkökulma varusmiespalveluksen kasvatuksellisesta merkityksestä. Edelleen yli 80% Suomen nuorista miehistä suorittaa varusmiespalveluksen loppuun. Samaan aikaan, kun yhä useampi nuori saa vapautuksen kutsunnoissa tai vapautetaan varusmiespalveluksen aikana, keskustellaan koko varusmiespalveluksen mielekkyydestä. Vihreän liiton mielestä riittäisi, että 10.000 nuorta kävisi vuosittain armeijan. Keskusteluissa jopa ammattiarmeijaa on tuotu vaihtoehtona esiin. Tänä päivänä valtion budjetista annetaan puolustusvoimille entistä tiukemmat taloudelliset resurssit toimintaan. Annetuilla resursseilla varusmiespalvelua pitäisi pystyä järjestämään eri joukko-osastoissa, toimintoja kehittämään ja vanhentuvaa kalustoa uusimaan jatkuvasti.

Tuntuu siltä, että tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa puolustusvoimat haluaa keskittyä varusmieskoulutuksessa vain ns. helposti koulutettaviin. Varusmiespalveluksesta vapautetaan palvelusaikana kovin helposti. Tähän liittyen julkisuudessa on väläytelty ajatusta, että kutsunnoissa voisi olla tiukempi seula, jotta vain nuorten miesten paras kasti pääsisi armeijaan. Tämä olisi kovin eriarvostavaa ja syrjäytymistä lisäävää. Halu keskittyä vain valioyksilöihin varusmieskoulutuksessa on vain seurausta vähäisistä resursseista. Kun henkilökunta- ja toiminnalliset resurssit ovat kovin niukat, pitää keskittyä oleelliseen, maanpuolustuskoulutukseen. Jos nuori on tehnyt kutsunnoissa valinnan ja osoittanut halun lähteä varusmiespalvelukseen, olisi kohtuullista, että löytyy tahtoa ja resursseja tukea nuoren miehen tietä läpi palveluksen.

Keskustelusta on mielestäni unohtunut, että Suomen puolustusvoimat ovat kasvattaneet suomalaisia nuoria jo 85 vuoden ajan. Mikä merkitys on ollut ja tulee olemaan suomalaiselle yhteiskunnalle sillä, että lähes kaikki suomalaiset miehet ovat käyneet armeijan? Suomessa on nuorilla miehillä kaksi aikuistumisriittiä rippikoulu ja armeija. Rippikoulun käy lähes sata prosenttia nuorista. Rippikoulukin toimii eräänlaisena yhteisenä kokemuksena, henkisen ja sosiaalisen kasvun paikkana.

Armeijan kasvatuksellista merkitystä ei saa unohtaa. Armeija-ajalla on suuri merkitys nuoren miehen kasvulle niin henkiselle, sosiaaliselle kuin fyysisellekin. Varusmiespalvelusaika opettaa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten ja auktoriteettien kanssa. Toiminen ryhmässä jäsenenä tai johtajana on arvokas kokemus, jota myös työelämä arvostaa. Itsestään ja toisesta huolenpitäminen niin kasarmilla kuin leireillä on tärkeä oppi. Unohtaa ei myöskään voi esim. tapakasvatusta. Millaiselta tämän päivän Suomi näyttäisi, jos armeija ei olisi ollut mukana nuoren miehen kasvussa? Olisiko suomalaisilla miehillä sitä sisua ja sitkeyttä, mitä tänä päivänä vaaditaan.

Suomessa tulisi herättää keskustelu, millaisia kasvatustavoitteita puolustusvoimilla tähän asti on ollut ja mitä voisi olla tulevaisuudessa. Puolustusvoimien tavoitteena pitäisi olla, että mahdollisimman moni suomalainen nuorimies käy varusmiespalveluksen loppuun, jos siihen fyysisesti ja henkisesti kykenee. Valtion tulee osoittaa puolustusvoimille riittävät resurssit, jotta varusmiespalvelusta voidaan kehittää niin, että joukko-osastoissa on riittävästi henkilökuntaa ja taloudelliset resurssit kouluttaa ja kasvattaa nuoria miehiä. Koulutusta pitää kehittää niin, että se vastaa myös siviiliyhteiskunnan sosiaalisen toiminnan tarpeisiin ja haasteisiin. Varusmiespalvelus on myös kanava kouluttaa miehiä ja naisia siviilikriisien hallintaan.

Varusmiespalvelus yhdistää suomalaisia miehiä. Syntyy tarinoita kerrottavaksi vielä eläkepäivinäkin.

Olen päässyt seuraamaan Tuusulan kutsuntoja 7 vuoden ajan, siinä olen nähnyt läpileikkauksen yhden kunnan nuorista miehistä. Eniten olen huolissani niistä, jotka syrjäytyvät armeijasta syystä tai toisesta, ja sitä kautta ehkä myös yhteiskunnasta. Minkälaisen turvaverkon yhteiskunta on heille rakentanut? Taloudellisestikin on varmasti järkevämpää panostaa enemmän varusmiespalvelukseen.

Kannanotto Trio selvitykseen 31.3.06

Tänään 31.3.06 Tuusulan, Keravan ja Järvenpään kunnan/kaupunginjohtajat esittelivät valmistuneen esiselvityksen.
Viime vuoden lopulla Tuusulan valtuusto päätti teettää esiselvityksen kuntien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tuusulan kokoomuksen valtuustoryhmä sai 19.12.06 olleessa valtuuston kokouksen läpi yksimielisesti päätetyn ponnen, jossa esiselvitykseen otettiin mukaan myös vaihtoehto, jossa tarkastellaan mitä hyötyjä ja toiminnan tehostamisia voidaan saavuttaa ilman että kuntarajat muuttuvat, tehostamalla ja tiivistämällä yhteistyötä. Esiselvityksen lähtökohdaksi ei muodostunut kuntien yhteen liittäminen vaan avoin selvitys kaikista eri vaihtoehdoista kuntien palvelutuotannon turvaamiseksi vuosiksi eteenpäin.
Kuntajohtajat ovat mielestäni tehneet hyvän työn varsin tiiviissä aikataulussa. Tähän esiselvitykseen lähdettäessä pidin omana kantanani yhteistyön tiivistämistä ja kuntarajojen säilyttämistä. Esiselvityksessä käy hyvin ilmi, että liittämällä kunnat vaarannetaan yhteisöllisyys ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet kunnan toimintaan. Kuntien yhteen liittäminen ei saa olla puhtaasti taloudellisilla ja toiminnallisilla perusteilla tehty päätös. Kunta rajojen muuttaminen on ennen kaikkea arvokysymys kuntalaisille. Viime kädessä kuntaliitos on poliittinen päätös. Myöskään esiselvityksessä esiintuodut taloudelliset ja toiminnalliset säästöt eivät ole itsestään selviä. Tuusula, Kerava ja Järvenpää tuottavat palveluja jo nykyisellä rakenteella tehokkaammin kuin yli 100.000 asukkaan kunnat. Esiselvityksessä on ajatus tilaaja-tuottaja mallista. Tämä malli on erityisen kannatettava. Se tehostaa ja selkiyttää kunnan palvelujen tuottamista.

Nyt esitelty TRIO malli on erityisen kannatettava. Mielestäni kunnan/kaupungin johtajat ovat tehneet innovatiivisen ratkaisun alueen kunnille. Tämän esityksen kuultuani, kannatan tämän esiselvityksen pohjalta palvelupiirimallin laajempaa selvitystä. Toivon, että kunnat kesäkuun valtuuston kokouksissa päättävät jatkaa työtä tämän esiselvityksen pohjalta. Esitys tuo tullessaan paljon uusia kysymyksiä, joita tulee nyt alkaa selvittämään. On hyvä, että esityksessä halutaan tähän työhön puolueeton selvitysmies. Suhtaudun tähän esiselvitykseen ja siinä esitettyihin toimenpiteisiin avoimesti ja uskon että poliittisilla päättäjille on nyt tarvittava tieto päätöksen tekoon

Tavoitteena tulevalle yhteistyölle tulee edelleen olla paremman elinympäristön turvaaminen kuntalaisille. Tulevalla TRIO mallilla ei saa perustella kohtuuttomia kuntalaisten palvelujen alasajoja. Yhteistyöllä tulee nimenomaan tehostaa toimintaa sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua.

Tuusulan valtuusto tulee käsittelemään esiselvityksen pohjalta asiaa omassa valtuustoseminaarissaan huhtikuun lopulla. Uskon, että tänään esitetyn mallin jatkotyöstämiseen Tuusulan, Keravan ja Järvenpään valtuustot pystyvät sitoutumaan.