Puheita

Puhe sankarihaudoilla Itsenäisyyspäivänä 2015

Suuresti kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat.

Satoi tai paistoi, kokoonnumme itsenäisyyspäivän aamun sarastaessa
tänne sankarihaudoille muistamaan ja kunnioittamaan niin tänne
haudattuja, kuin muuallekin haudattuja sodassa kaatuneita
sankarivainajia. Tänään pysähdymme muistamaan esi-isiemme uurastuksia
isänmaamme Suomen puolesta. He rakensivat meille oman maan, kodin,
vaurauden ja itsenäisen Suomen. Meidän tehtävämme on jatkaa tuota
esi-isiemme rakennustyötä, edelleen rakentamalla Suomea – Ei
pelkästään vaalimalla jotain mitä meillä on ollut – vaan rakentamalla
tämän päivän Suomea.

Meitä täällä Tuusulassa itsenäisen Suomen rakentajista ei muistuta
vain tämän kirkkopihan sankarihautausmaa, vaan myös monet muut
itsenäisen Suomen rakentajat, jotka ovat jättäneet merkkinsä tänne
Tuusulaan. Tänä vuonna on vietetty erityistä juhlavuotta, 150 vuotta
kulunut Sibeliuksen, Halosen ja Gallen-Gallelan syntymästä. 1800-1900
lukujen vaihteessa täällä Tuusulassa erityisesti taiteilijoiden
keskuudessa syntyi ajatus omasta maasta. Sitä kuvattiin, maalattiin,
sävellettiin ja kirjoitettiin. Suomen kansaan synnytettiin kipinä,
joka kasvoi itsenäisyyden roihuksi. Suomen eri heimot yhdistettiin
yhdeksi kansaksi.

Miten me tämän päivän tuusulalaiset pidämme tuolloin syntynyttä roihua
yllä? Nyt jos koskaan itsenäisyytemme 100 vuotisjuhlan lähestyessä
isänmaamme tarvitsee samanlaista paloa kuin aikanaan Tuusulan pojilla
Sibeliuksella, Halosella ja Gallen-Gallelalla oli. Välitetään tuo sama
asenne tämän päivän suomalaisille ja nostetaan kotimaamme taas uuteen
kukoistukseen.

Elämme nopeasti muuttavassa maailmassa. Kotimaatamme ja
turvallisuuttamme uhkaavat monet asiat: Ilmastonmuutos,
pakolaisvirrat, maailman talouskriisit, informaatiosota ja terrorismi.
Nämä ovat uhkia, joita vastaan emme pysty puolustautumaan yksin. Näitä
uhkia vastaan ei puolustauduta asein rintamalla, vaan näitä vastaan
taistellaan yhteistyöllä naapurimaiden kanssa.

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 40 vuotta Helsingin Etyj kokouksesta.
Silloin allekirjoitettiin kaikkien Euroopan valtioiden kesken
Helsingin päätösasiakirja – jolla edistettiin Euroopan turvallisuutta,
yhteistyötä ja ihmisoikeuksia. Tähän päivään mennessä kaikkia tuon
päätöslauselman kohtia on jo rikottu. Nyt 40 vuotta myöhemmin
Euroopassa eletään levottomia aikoja. Yhdessä eurooppalaisten kansojen
kanssa voimme puolustaa yhteisiä arvojamme: oikeudenmukaisuutta,
tasa-arvoisuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Tähän taistoon me
suomalaiset voimme käydä vain olemalla yhtenäinen kansa. Meidän on
palattava hetkeksi juurillemme. Ammennetaan täällä Tuusulanjärven
maisemissa eläneiden itsenäisyyden rakentajien arvoista, asenteesta ja
tunteen palosta se sama yhdessä tekemisen meininki, jolla Suomea jo
100 vuotta sitten rakennettiin.

Hyvät sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat

Toivotan teille kaikille Hyvää Itsenäisyyspäivää.

Puhe vanhusten viikon juhlassa 9.10.2012

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat,

hyvät VANHUSTEN VIIKON JUHLAn vieraat.

Ilolla tervehdin teitä vanhusten viikon kunniaksi järjestetyssä juhlassa.

Vanhuus ei tule yksin, niin sanotaan
Mua melkein joka aamu jostain kolottaa
Jollei särje selkää, niin sitten olkapää
on tunnoton, kai vuodet jalkojakin jäykistää

Näin lauloi laulu- ja soitinyhtye Mamba.

Vanhuus ei saa tulla yksin, vanhuksella – ikäihmisellä tulee olla muutakin seuraa kuin kolotus, vaiva, jäykkyys – seuraa toisesta ihmisestä.

Vanhusten viikon teema ”yhdessä vahvempia” nostaa esiin eri-ikäisten ihmisten yhdessä olemista ja tekemistä. Positiivisuutta ja iloa, joka liittyy kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen kaikenikäisten kanssa.

Tänä vuonna on EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden vuosi. Teema vuosi kannustaa myös meitä täällä Tuusulassa miettimään millä keinoin lapset, nuoret ja ikäihmiset voisivat kohdata tavallisessa arkielämässä.

Samaan aikaan, kun nuoret voivat pahemmin, aikaan kun nuoret kaipaavat aikuista, on hyvä nostaa esiin isovanhemmat, jotka voivat olla tukena lapsien ja nuorten kasvussa.

Eri puolilla Suomea on erilaista toimintaa, jossa yhdessä edistetään eri-ikäisten kanssakäymistä. Kouluvaari -toiminta tai Kylämummi ja kylävaaritoiminta Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa lisää päiväkodeissa, kerhoissa ja perhekahviloissa sukupolvien välistä vuorovaikutusta sekä tuo iloa pienille, että isoille.

Tuusulassa olen sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana toimiessani ilolla seurannut aktiivisia tuusulalaisia eläkeläisiä, jotka harrastavat, toimivat tekevät hyvää yhdessä. Kunnan tulee jatkossakin tukea aktiivisten kuntalaisten ja yhdistysten sekä järjestöjen toimintaa. Kunnan rakentaessa päiväkoteja, kouluja palveluasumista tulee luoda tiloja, jossa eri-ikäpolvet voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Tuusulassa ikäihmiset voivat elää aktiivista elämää. Tämä tarkoittaa osallistumista, uuden oppimista ja yhdessä tekemistä.

Hyvät juhlavieraat

Osa ikäihmisistämme tarvitsee myös enemmän hoivaa ja kunnan palveluja. Meidän tulee pitää huolta kaikista. Eri kunnan palveluilla varmistetaan jokaiselle hyvä vanhuus.

Nopeasti ikääntyvä väestö pakottaa meidät miettimään miten huolehdimme kasvavasta palvelujen tarpeesta. Tuusulassa haluan nostaa esiin kaksi tärkeää hanketta: Riihikallion palvelutalo ja HYPA, eli hyvinvointipalvelukeskus.

Yhdessä kuntalaisten kanssa suunnitellusta Hyvinvointipalvelukeskuksesta muodostuu korttelikokonaisuus, jossa asuminen ja palvelut ovat lähellä toisiaan. Se on paikka, jossa ikäihmiset voivat asua itsenäisesti kotona mahdollisimman pitkään.

Terveys- ja päivittäispalveluiden lisäksi hyvinvointipalvelukeskukseen ja sen läheisyyteen tulee sijoittumaan monenlaisia harrastusmahdollisuuksia. Samalla hyvinvointipalvelukeskus on paikka, jossa järjestöillä on paikka toimia.

Hyvät Naiset ja Herrat

Tuusulassa vanhuus ei tule yksin. Tuusulassa olemme yhdessä. Vanhusten viikon teema ”yhdessä vahvempia” sopii hyvin yhteen Tuusulan kunnan suunnitelmien kanssa. Tulevaisuuden hankkeet tulevat edelleen lisäämään yhteistoimintaa, eri-ikäisten vuorovaikusta ja omaehtoista harrastamista. Tuusulassa ikäihmiset voivat elää enemmän.

Kiitos kaikille teille, jotka jaksatte tehdä vapaaehtoista työtä yhteisen hyvän eteen.

Omasta ja Tuusulan kunnan puolesta toivotan teille kaikille Hyvää Vanhusviikon juhlaa!

Puhe 7.10.09 Vanhusten viikon juhlassa

Hyvät tuusulalaiset

Arvoisa juhlayleisö

Pysähdyin itse vanhusten viikon alkaessa miettimään millainen vanhuus minulla tulee olemaan. Millaisessa kunnossa olen, millaisia palveluja tarvitsen, millaisen elinympäristön haluan. Toivoisin, että vanhusten viikko herättäisi nämä ajatukset mieliimme. Samalla toivoisin, että vanhusten viikolla, jokainen meistä ajattelisi omia läheisiään.

Kuntoutuksen nostaminen viikon teemaksi nostaa esiin tärkeän asian. Viikolla kiinnitetään huomiota, kuinka tärkeä merkitys kuntoutuksella on ikäihmisten elämänlaadun parantamisessa, mutta samalla se muistuttaa meitä siitä, että myös työikäisen väestön ja lasten ja nuorten on syytä pitää huolta kunnostaa.

Hyvään vanhuuteen vaikuttaa se kuinka terveellisen elämän on elänyt. Nuorena opitut hyvät ruokailu- ja liikuntatottumukset palkitsevat vanhempana. Meidän kannattaa koko ajan varmistaa, että työikäisestä väestöstä pidetään huolta. Panostukset terveellisiin elämän tapoihin maksavat itsensä takaisin myöhemmin. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, 2-tyypindiabetes ja masennus ovat työikäisen väestön kasvavia terveysongelmia, joihin tulee puuttua ajoissa.

Kun vanhuksen toimintakyky laskee laitoshoito jakson tai jonkin muun syyn johdosta tulee järjestää nopeasti mahdollisuus kuntoutukseen. Kansaneläkelaiton on tutkinut kuntoutuksen merkitystä vanhusväestöön. Tutkimustulosten mukaan voidaan todeta, että kuntoutus tukee vanhuksilla paitsi fyysistä suorituskykyä, myös henkistä vireyttä. Kuntoutukseen osallistuneet vanhukset tuntevat terveytensä vuotta myöhemmin jonkin verran paremmaksi kuin vertailuryhmän vanhukset, jotka eivät osallistuneet kuntoutukseen. Enemmistö arvioi mielialansa paremmaksi kuin kuntoutusjakson alussa. Kuntoutuksesta voi saada myös uusia ystäviä.

Kuntoutus ei voi olla vain vanhuksella tarjottu kylpyläloma tai muutaman kerran fysioterapia käynti. Kuntoutukseen täytyy palvelun tarjoajan sekä vanhuksen sitoutua, jotta päästään oikeisiin tuloksiin. Kuntoutus voi olla vanhuksella irti otto arjesta, mutta tärkeintä olisi kuntoutusjaksolla tähdätä vanhuksen omaan selviytymiseen arjen askareista.

Laitoshoidossa liikkumattomuus on erityisen haitallista. Terveen ihmisen lihaksistossa tapahtuu muutoksia jo 10 päivän makuutuksen aikana. Muutoksia tapahtuu lihasmassassa ja – voimassa, sekä aineenvaihdunnassa.

noin 65 -vuotiaalla 10 päivän makuutus vähentää lihasmassa samalla lailla kuin nuorten makuuttaminen 4 viikon ajan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lyhytkin laitosjakso voi aiheuttaa vanhukselle ennenaikaista laitostumista joka on haitallista vanhuksen hyvinvoinnille. Tämä tuo myös haasteen vanhusten palveluille. Hoitoon tai kuntoutukseen pääsyä ei tule pitkittää turhaan makuuttamalla vanhusta laitospaikalla. Meidän tulee Tuusulassakin varmistaa, että palvelut ovat oikein järjestetty, jotta oikea hoitopaikka löytyy nopeasti.

Arvoisat vanhustenviikon juhlavieraat

Vanhusten viikon kynnyksellä tiedotusvälineisiin levisi hälytyttäviä tietoja vanhusten hoidon huonosta tilasta Suomessa. Uutisissa on viitattu tutkimuksiin vanhustenhoidon heikosta tilasta. Tämän kaltaiset uutiset pakottavat meidät miettimään miten haluamme Suomessa, täällä Tuusulassa järjestää vanhusten, läheisimpiemme hoidon.

Asenne vanhusten hoitoon ja kuntoutukseen tulisi lähteä ihan perusasioista. Vanhukset ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme. Ikäihmisellä on samat perustarpeet kuin meillä kaikilla: lämpöä, puhtautta, ruokaa, läsnäolo ja harrastusmahdollisuuksia. Ei vanhus ole sen vaativampi, kuin meistä kukaan. Ei riitä että vanhusta käydään katsomassa kerran päivässä. Televisio ei voi korvata vanhukselle ihmiskontaktia.

Keskustelu vanhusten hoidon arjesta on tullut samaan hetkeen kun kuntien ja valtion talous taistelee kohoavien kustannusten ja pienenevien määrärahojen kanssa. Vaikka uskon, että monessa kunnassa vanhuksia hoidetaan hyvin, niin varmasti laiminlyöntejä esiintyy. Tämän syksyn keskustelun tuloksena on painetta lisätä lakiin samanlaisia määräyksiä ja vaatimuksia vanhusten hoidolle, kuin nyt on asetettu esimerkiksi päivähoidolle tai sosiaali- ja terveyspalveluille. Sinänsä lakiin ja asetuksiin asetetut minimivaatimukset varmistaisivat tason, jolla yhteiskunta haluaa vanhukset hoitaa. Jos tällaisia lakiin sidottuja vaatimuksia tulee, eivät ne saa olla niin rajaavia, ettei kunnalle palvelujen tuottajana jäisi mahdollisuutta itse järjestää palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla.

Arvoisat juhlavieraat

Vanhusten hoito ja vanhusten palvelut ovat olleet Tuusulassa keskustelussa tämän vuoden aikana. Sosiaali- ja terveystoimi on yhdistyessään miettinyt uusia rakenteita, jotta voisimme tarjota palveluja paremmin. Tuusula tarvitsee tulevaisuudessa uusia palvelumalleja ikääntyvälle väestölle.

Vanhuksia ei tulevaisuudessa säilötä keskustojen ulkopuolelle vanhainkoteihin tai laitoksiin. Tarvitaan palveluasumista lähelle keskustoja ja keskustoihin. Ikäihmiset tarvitsevat ympärilleen elämää, jota hoitohenkilöstö ei voi luoda vanhainkodeissa. Tarvitaan ystävä verkostoja, harrastustoimintaa, harjoitustiloja, puistoja, kuntoilumahdollisuuksia.

Odotettavissa oleva elinikä kasvaa. Meillä on Tuusulassa jatkossa enemmän ikäihmisiä, joilla on myös suurempi hoivan tarve. Tavoitteena tulee olla, että suurempi osa vanhusväestöstä pärjäisi kotona, tai kevyen palveluasumisen piirissä.

Sosiaali- ja terveystoimi on linjannut pitkäaikaissuunnitelmiinsa, että Tuusulaan rakennetaan senioriasumista ja palveluasuntoja. Seuraavan 15 vuoden aikana tarvitaan ainakin 200 asuntoa. Etelä-Tuusulassa tämä tarve tullaan huomioimaan varuskunta-alueen suunnitelmissa.

Tuusulassa olemme myös linjanneet, että tehostettua hoitoa tarvitsevat vanhukset hoidetaan oman kunnan alueella. Naapurikunnat ovat sijoittaneet pitkäaikaista hoitoa vaativia vanhuksia Kiljavan sairaalaan. Sairaala on monella omaiselle hankalan matkan päässä, etäällä palveluista ja elämästä. On tarkoituksen mukaisempaa tarjota palvelut läheltä kotikuntaa. Kiljavaa toki tullaan edelleen käyttämään erilaisissa kuntoutusjaksoissa. Kiljavan kuntoutusjaksot ovat olleet tuusulalaisille hyviä.

Monelle ikäihmiselle on koti paikka, jossa haluaa tulla hoidetuksi mahdollisimman pitkään. Jos koti mahdollistaa toiminnallisesti vanhuksen itsenäistä tai autettu selviytymistä on se inhimillisin hoivapaikka. Tuusulassa meillä on edelleen tahto tukea kotona selviytymistä. Tuusulan kunta tarjoaa kotihoidon ja muiden palvelujen kautta apua kotona selviytymiseen. Omaishoidon tuella voidaan myös taloudellisesti tukea omaista, joka jää kotiin hoitamaan läheistään. Sosiaali- ja terveystoimessa on päätetty uusista omaishoidon kriteereistä, joilla varmistetaan, että 1.3 miljoonan euron tuki kohdistuisi juuri niille omaishoitajille, jotka hoitavat ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia läheisiään.

Hyvät naiset ja herrat

Ikäihmisillä on paljon vielä annettavaa. Ikäihmisen arki pitää olla muutakin kuin laitokseen sidottua ruuan ja pesun odottelua. Vanhusten toimintakyvyn ylläpito eri toimin on meidän kaikkien vastuulla. Meidän on muutettava asenteitamme ikäihmisten hoidossa ja palveluiden järjestämisessä. Palveluita suunniteltaessa tulee nähdä koko ihmisen elinkaari. Koululiikunnassa ja terveellisten elintapojen ohjauksessa nuorena luodaan pohja hyvälle vanhuudelle. Ja kun eläkeikä koittaa tulee meidän huolehtia, että hyvästä ruokavaliosta ja liikunnasta – omasta terveydestään huolehtiminen ovat ikäihmisen arkipäivää. Kuntoutuksen hyvä ajatus ei saada jäädä tänään vanhustenviikon juhlapuheisiin vaan sen tulee siirtyä hyviin käytäntöihin ja viisaisiin päätöksiin.

Hyvää vanhusten viikkoa!

Puhe Itsenäisyyspäivänä 2007 Tuusulan Kirkon sankarihaudoilla

Hyvät Suuresti kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat.

Itsenäisyytemme 90.s juhlapäivä alkoi tänään lippujen nostolla valkenevaan aamuun. Olemme kokoontuneet kirkkoihin ja sankarihaudoille kunnioittamaan sankarivainajiamme. Illalla sytytämme kynttilät ikkunoille itsenäisen Suomen juhlistamiseksi ja sankarivainajien muistolle. 4 viikkoa sitten sytytimme kynttilät Jokelan uhrien muistolle.

Meitä kohdanneiden kriisien ja sotien aikana meitä ovat aina tukeneet ja auttaneet eteenpäin perhe, ystävät ja läheiset. Sotien aikana kotirintamalla oli tärkeä vaikutus selviytymiseen. Myös tänä päivänä meitä kohtaavissa kriiseissä kodin ja läheisten turva on meille jokaiselle tärkeintä.

Suomi itsenäistyi 90 vuotta sitten. Itsenäisyyden säilyminen ei ole ollut itsestään selvyys. 90 v aikana itsenäisyyttämme, kansaamme on kohdannut monia uhkia, joista olemme aina selvinneet. Suomen kansaa on yhdistänyt vahva kulttuuri, omat lait ja oma kieli. Vain kansa, joka hädän ja kriisin hetkellä löytää tuen lähimmäisestään, kulttuuristaan ja yhteisistä arvoista, joita puolustaa, selviytyy.

Mitkä ovat arvomme 90 -vuotiaassa Suomessa? Minkälaista Suomea rakennamme lapsillemme, tuleville Suomalaisille? Mikä 90 -vuotiaassa Suomessa uhkaa arvojamme, kulttuuriamme, elämäntapaamme ja turvallisuuttamme? Tämän päivän itsenäisyyden puolustaminen kuuluu meille jokaiselle.

Löysin isoäitini jäämistöstä rautaisen sormuksen. Viime sodan aikana valtio tarvitsi rahaa ilmapuolustuksen hyväksi. Suomalaiset keräsivät vihkisormuksensa, luovuttivat valtiolle avioliittonsa ja keskinäisen rakkautensa kallisarvoisen symbolin. Merkiksi tästä he saivat rautaisen sormuksen. Vihkisormus oli pieni uhraus verrattuna siihen valtavaan uhraukseen, jonka tällä kirkkopihalla haudatut sankarivainajamme antoivat.

Mitä tänä päivänä olemme valmiit tekemään itsenäisen Suomen hyväksi? Miten rakennamme itsenäistä Suomea. Sotiemme veteraanien työn ansiosta Suomi säilyi itsenäisenä. Tänään kun juhlimme 90 -vuotiasta itsenäistä Suomea, muistamme myös niitä kaikkia esi-isiemme tekoja ja työtä mitä he ovat Suomen eteen tehneet. Kansan on tunnettava historiansa, jotta voi selvitä tulevaisuudesta. 

Tänä itsenäisyyden juhlapäivänä meidän pitää kääntää katseet myös tulevaisuuteen. Meidän kaikkien tehtävä on huolehtia siitä, että meidän lapset ja nuoret kasvavat itsenäiseen Suomeen.

Hyvät sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat

Siteeraan lopuksi kenraali Mannerheimin puhetta Vapaussodan voitonparaatissa toukokuussa 1918: ”Suojellakseen vapauttamme täytyy armeijamme seistä valmiina. Linnoitukset, tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana. Muistakoot Suomen miehet, että ilman yksimielisyyttä ei luoda vahvaa armeijaa, ja ainoastaan voimakas kansa voi turvallisena käydä kohti tulevaisuutta”.

Hyvää Itsenäisyyspäivää !

Puhe kutsuntalautakunnassa 2004

Herra Eversti, kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät kutsuntavelvolliset nuoret, naiset ja herrat.

Tänään te Tuusulalaiset nuoret olette ottamassa yhtä askelta elämässänne. Tähän asti olette kasvaneet täällä Tuusulassa käyneet päiväkodin ja koulun. Tuusulalaisille on armeija varmasti monelle tuttu, onhan Hyrylässä armeija ollut läsnä jo Venäjän vallan ajalta. Tänään täällä kutsunnoissa valtio tässä tapauksessa puolustusvoimat on ottamassa teitä hetkeksi huostaansa.
Läpi historian ovat suomalaiset puolustaneet itse omaa maatansa, elämäänsä ja perhettänsä tällä syrjäisellä Suomenniemellä. Tänään TE olette tekemässä valintaa miten palvelette osaltanne isänmaatamme.
Lehdet aktiivisesti otsikoivat kuinka nuorten kunto on laskenut, äänestys into romahtanut ja miten nuoret eivät halua ottaa osaa yhteiskuntaan. Mutta mitä maanpuolustamiseen tulee niin nuoret ovat osoittaneet halun ottaa vastaan vastuun maansa puolustamisesta ja näin kunnioittaa esi-isiemme työtä. Nuoret arvostavat puolustusvoimia ja arvostavat sotiemme veteraaneja.
reilut 10 vuotta sitten olin tässä samassa salissa kutsunnoissa. Eli varusmiespalveluksestani on kulunut 10 vuotta. Nyt katsoen siitä on kulunut vain hetki, muuta siinä hetkessä on varusmiespalvelus kehittynyt mielekkäämpään suuntaan. Tänään palvelusaika on tehokasta, koulutusta on järjestetty uudelleen ja 6 kuukaudessa selviää jo siviiliin. Ja myös naiset ovat päässeet myös palvelemaan maastopuvussa, piristämään arkea myös armeijan harmauteen.
Aika kultaa muistot. En enää muista mikä oli ikävintä. Parhaimmat muistot liittyvät porukalla yhdessä koettuihin kokemuksiin: Toimimiseen ryhmässä, uudessa ympäristössä uusien kavereiden kanssa leireillä tai harjoituksissa.
Varusmiespalvelus tuo varmasti muutoksen teidän normaalisti kokemaanne päivärytmiin. Irrottautuminen tutuista ympäristöistä ja astuminen armeijanpäivätahtiin - ja marssitahtiin on jokaiselle hermoja ja fysiikkaa raastava kokemus, - jo pelkästään aamuherätyksen takia.
Varusmiespalvelusaika voi opettaa Teille ainakin kaksi asiaa: Ensinäkin pitämään itsestänsä huolta ja toiseksi pitämään kaverista huolta. Ennen kuin menette palvelukseen ja palveluksen aikanakin teidän tulee huolehtia itsestänne. Siitä että teidän kunto on kohdallaan ja elämä muuten kunnossa. Tänään teitä on täällä salissa kolmasosa Tuusulan ikäluokan pojista. Useat teistä varmaankin pääsevät samaan palveluspaikkaan. Tuttuja kavereita on varmasti palveluspaikasta riippumatta joka joukko-osastossa.
Tärkeä on muistaa, että kukaan ei ole suorittamassa varusmiespalvelusta yksin.
Porukka, joka syntyy varusmiespalvelusajan kavereista, tukee toisiaan koko varusmiespalvelusajan. Viime sodan iskulause "kaveria ei jätetä" pätee myös tänä päivänä.
Varusmiespalvelus on vain hetki teidän elämässä. Ottakaa kaikki hyöty irti siitä mitä se voi teille tarjota. Teistä jokainen voi itse vaikuttaa siihen millaisen ilmapiirin te luotte. Oikealla asenteella saatte varmasti suurimman hyödyn varusmiesajastanne. Varusmiespalvelus on teille uusi haaste, mistä varmasti kunnialla teistä jokainen selviää.
Nyt siinä istuessa varusmiespalvelus voi tuntua kaukaiselta. Käyttäkää tämä päivä hyödyksi ja miettikää mikä olisi teidän kannalta paras palveluspaikka ja aika.
Varusmiespalvelus ajan jälkeen koittaa reservi. Tuusulassakin toimivat reserviläisyhdistykset ja paikallisosastotoiminta ja maanpuolustusjärjestöt tarjoavat varusmiespalvelusajan jälkeen mahdollisuuden ylläpitää opittuja taitoja kertausharjoitusten ohella samalla voi olla myös hyödyksi esimerkiksi kunnan viranomaisten käytössä pelastuspalvelun kautta. Jos haluatte jatkaa palvelua tarjoaa kansainväliset valmiusjoukot myös mahdollisuuden.
Varusmiespalvelus ja reservin toiminta antaa nuorille mahdollisuuden näyttää isänmaallemme, että haluamme vaalia meille annettua perintöä, itsenäistä Suomea.

Hyvät Tuusulalaiset nuoret, Tuusulan kunnan puolesta toivotan Teille hyvää kutsuntapäivää ja aikanaan menestystä varusmiespalveluksessanne.

Itsenäisyyspäivänä 6.12.2003

Arvoisat sotiemme veteraanit, Hyvät naiset ja herrat.
Aamuhämärissä kunnianosoitus itsenäisen kotimaamme symbolille, siniristilipullemme, kokoontuminen ja hiljentyminen juhlajumalanpalvelukseen
ja sankarivainajiemme kunnioittaminen ovat oleellinen osa meidän itsenäisyyspäivämme viettoa.

Sankarihautausmaat syntyivät kun Talvi- ja Jatkosodan vainajat tuotiin viimeiseen lepoon oman kylän hautausmaalle. Suomi lienee edelleenkin ainoa maa jossa omaiset ovat saaneet vainajansa oman kylän hautausmaalle.

Kotirintamalla sillä oli sodan aikana suuri merkitys. Läheiset ihmiset saivat haudata isänsä, aviomiehensä ja poikansa lähelle kotiansa.
Monelle ikäisistäni ja minua nuoremmista sotiemme sankarivainajat ja sankarihautausmaat ovat vieraita.
Mikä on sankarihautausmaiden merkitys nykyään ja mikä on niiden viesti nuorelle.
Vanhemmat eivät tuo lapsiaan tänne ja kerro tarinaa isoisistä ja heidän töistään
Soisi jokaisen koululaisen sytyttävän kynttilän kerran vuodessa sankarihautausmaalla.

Muistan hetken omana ylioppilasjuhlapäivänä, jolloin vierailimme sankarihautausmaalla. Nuorena valkolakkina katsoin saman ikäisten nuorien hautoja.
He antoivat henkensä että minusta ja luokkatovereistani tuli ylioppilaita vapaassa Suomessa.
Mietin silloin ja mietin edelleen mikä on tarina sankarivainajan muistokiven takana?
Siitä tarinasta on jokaisella meistä varmasti opittavaa. Aikanaan he rakensivat Suomen itsenäisyyttä puolustamalla itsenäistä Suomea. Nyt on meidän vuoro rakentaa Suomea.
On tärkeää että vanhemmat siirtävät kokemuksensa ja tietonsa nuorille, kertovat tarinansa. Nyt maata hallitsee sukupolvi joka on syntynyt itsenäiseen Suomeen ja sukupolvi joka ei ole joutunut sodassa puolustamaan kotimaansa itsenäisyyttä.
Miten vaalimme meille annettua perintöä?

Itsenäisyyttä on Suomessa rakennettu monin eri tavoin.
Raskainta on ollut silloin kun on jouduttu turvautumaan äärettömään väkivaltaan, kun olemme joutuneet asein puolustamaan. Itsenäisyyspäivänä kokoontuminen sankarihaudoille on kunnian osoitus niille kaikille, jotka ovat uhranneet itsensä itsenäisyytemme edestä.

Maailma on muuttunut sitten 1917.
Onko itsenäisyytemme nyt uhattuna? Mikä tai kuka uhkaa itsenäisyyttämme?
Vai onko uhka meidän korvien välissä?
Itsenäisyyttämme ei tee oma raha, oma lippumme on itsenäisyytemme symboli, sen rinnalla liehuu myös EU:n tähtilippu.

Tänä päivänä itsenäisyys, ja samalla sankarivainajiemme ja sotiemme veteraanien kunnioitus lähtee jokaisen toimista omassa asuin ympäristössä omassa kotikunnassa. Se lähtee myös uskalluksesta puolustaa omaa kulttuuriamme - hernekeittoamme, kalakukkoamme, kieltämme, taidettamme; monasti yksinkertaisia jokapäiväisiä asioita, jotka ovat osa suomalaisuuttamme.

Runebergiä lainatakseni:
" Suomi, maamme kotoinen,
et veren vuotamatta joudu koskaan väkivallan alle,
eikä iäss' ikien
tää kansa väisty, vapauttaan hyljäten."

Arvoisat sotiemme veteraanit, Hyvät naiset ja herrat.
sankarivainajiamme kunnioittaen
Haluan toivottaa teille kaikille hyvää ja rauhallista Itsenäisyyspäivää.