Sanottua

VOI HYVIN KOTIKUNNASSA

Minulle on tärkeää, että jokainen tuusulalainen voi hyvin fyysisesti,
henkisesti ja sosiaalisesti.

Fyysinen hyvinvointi syntyy puhtaasta luonnosta ja runsaista vapaa-ajan mahdollisuuksista. Kun apua tarvitaan, on terveyspalvelut aina lähellä. Henkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät monipuoliset, kehittävät ja virkistävät vapaa-ajan kulttuuri- ja liikuntaharrastukset. Kunnan tulee tukea sekä järjestöjen tuottamaa että omaehtoista harrastus- ja sivistystoimintaa.

Laadukas vapaa-aika muodostuu ympäristön turvallisuudesta ja valinnan mahdollisuuksista. Turvallisuuteen kuuluu myös kunnan päivähoito- ja koulupalvelut. Hyvällä suunnittelulla turvaamme ympäristön ja säilytämme luontoa tuleville kuntalaisille. Haluan, että tässä ympäristössä tuusulalainen rakentaa itselleen kotikunnan, kunnan jossa voi elää enemmän.

KUNNAN MAAPOLITIIKASTA 

Kunnan päättäjille tulee olla selvä kuva huomisen Tuusulasta. Tärkeätä on, että kuntaa rakennetaan asukkaiden ehdoilla. Valtuuston tehtävänä on linjanjata, mihin suuntaan kuntaa halutaan kehittää. Päätöksenteon ohjaavina työkaluina ovat elinkeino- ja asuntopolitiikka. Vain ja yksin kunta päättää miten kunnan aluetta kaavoitetaan, joskin maakuntakaava ohjaa tuota työtä. Tehdyt kaavat ohjaavat, missä annetaan paikkoja esimerkiksi asunto- ja liikerakentamiselle, liikenteelle ja viheralueille. Kaikki kaavatyö kiertää aavalautakunnassa, hallituksessa ja valtuustossa ja on lisäksi aina kuntalaisten nähtävillä ja kommentoitavissa. Näin yksittäinen maanomistaja ei missään tilanteessa voi ohjata kaavoitusta.

Tämän hetkisen ongelman Tuusulan kaavoituksessa näkee kulkemalla läpi kunnan keskustoja. Keskustat ovat rakentuneet rikkinäisiksi, osin siitä syystä, että kaikkia mahdollisia paikkoja ei olla saatu tehokkaaseen rakentamiseen. Tämä ongelma on todellinen kaikissa voimakkaan kasvun kunnissa. Nykyiset kaavoituksen työkalut ovat riittämättömät, joten on aika muuttaa maapolitiikkaa. Rakennuslain muutos antaa enemmän työkaluja kunnalle ottaa tyhjiä tontteja rakentamiseen – myös Tuusulassa. Suvi-Anne Siimeksen (vas) vetämä työryhmä toi lakiin muutoksia, että kunta voi tehdä kaavoitussopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Yhdyskuntarakentamista halutaan eheyttää. Kaavoitussopimuksia on toki tehty kymmeniä vuosia, myös pienimuotoisesti Tuusulassa, mutta päivittäiseen kaavatyöhön ne eivät ole kuuluneet. Lainmuutos antoi menettelylle oikeutuksen ja tekee sopimukset myös läpinäkyviksi.

Seuraava valtuuston kokous tulee käsittelemään kunnan maapolitiikkaa. Kunnanhallitus esittää uuden lain hengessä, että ensisijaisesti kunta hankkii itselleen maata, jota kaavoittaa ja toissijaisesti kaavoitetaan kaavoitussopimuksella muiden tahojen omistamia maa-alueita. Ensin tehdään sopimus maanomistajan kanssa, sitten kaavoitus kulkee omaa reittiään ja lopulta, kun kaava on hyväksytty, tehdään sitova sopimus maankäytöstä maanomistajan kanssa. Näin varmistutaan, että maapolitiikan ohjakset ovat kunnalla.

Lähikunnista Vantaa, Kirkkonummi ja Nurmijärvi ovat käyttäneet tehokkaasti kaavoitussopimuksia kunnan kehittämisessä hyvällä tuloksella. Tuusulassa keskustelu koskee ainoastaan epäilyjä maanhinnan nousemisesta. Esimerkiksi Kaarinan kunnassa, joka on Tuusulan kanssa rakenteeltaan hyvin samanlainen, ovat kaavoitussopimusten myötä maakaupat lähteneet käyntiin ja hinnat pysyneet kurissa. Viime kädessä maanhinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan laista. Kun tonttitarjontaa on riittävästi maanoston ja sopimusten kautta, eivätkä tontit ole vain harvojen saatavilla, pysyvät hinnat kurissa. Kun tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, niin hintakin pysyy kohdallaan. Tonttien myyjätkin ovat aina eriasemassa. Toiset haluavat odotella sopimuksia kun taas toiset kuten perikunnat haluavat myydä tontit heti.

Kunnan tehtävä ei ole tehdä bisnestä maapolitiikalla. Kunnan intresseissä tulisi olla kunnan ja kuntalaisten kannalta kokonaishyödyn tavoittelu. Käytännössä se merkitsee toimivia ja tiiviitä keskustoja, kohtuuhintaista asuntorakentamista, eheää yhdyskunta rakennetta sekä tontteja, joita on jatkuvasti tarjoilla asunto- ja liikerakentamiseen. Laissa mainittu sopimuskäytäntö antaa läpinäkyvyyttä kaavoitussopimuksille, noin jokainen kuntalainen voi kaavoituksen kuulemismenettelyn kautta päästä vaikuttamaan sopimuksen kohteena olevaan kaavatyöhön. Viime käden toimivan kaavoituksen hyötyjä on kuntalainen.

TUUSULA JA NUORET

Tuusulassa nuorilla tulee olla mielekkäitä vapaa-ajan harrastuksia. Kotikunnassaan nuorelle täytyy löytyä mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan. Kymmenen vuotta partiojohtajana opettaa, että nuoret haluavat itse tehdä, toimia ja harrastaa.

Tuusulassani kunta luo resursseja järjestöille toimia, tiloja harrastaa sekä avustaa toimintaa. Järjestöissä vetäjien ja johtajien voimavarat voidaan ohjata toimintaan nuorten kanssa, kun resurssit ovat kunnossa. Kunta ja järjestöt luovat yhdessä verkoston, jossa aktiivisesti tuetaan toista ja toimitaan yhdessä nuorten hyväksi.

Tuusulassa, jota minä haluan rakentaa, ei huumeet tai muut päihteet tule osaksi nuorten elämää. Kunnan tulee aktiivisesti tehdä ennaltaehkäisevää työtä huumeita vastaan. Uskon, että paras tulos saadaan kun kunta yhdessä järjestöjen kanssa järjestää nuorille vapaa-ajan tekemistä. Nuorilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöönsä. Nuorisovaltuusto on jo Tuusulassa. Nuoret tulee sitoa kunnan päätöksen tekoon ottamalla nuorisovaltuuston edustajat mukaan lautakuntatyöhön. Yhteisten asioiden ajaminen ei saa olla nuorille etäistä. Mielestäni nuorten vapaa-aika voi olla muutakin kuin kartsalla hengailua. Se voi olla käsillä tekemistä, kuvataidekoulussa sarjakuvia, kirjansitomista, maalaamista tai saven valamista. Vapaa-aika voi olla myös leffakerho, ohjattua bänditoimintaa tai katukorista torilla. Haluan rakentaa Tuusulaa niin, että nuorille löytyy täältä paikka asua. Aikuistuville nuorille tulee löytyä ensiasunto omasta kotikunnasta. Tuusulasta tulee päästä myös sujuvasti liikkumaan pääkaupunkiseudulle. Joukkoliikenteen tulee toimia niin hyvin, että opiskelijat ja työtätekevät pääsevät liikkumaan myös ilta-aikaan. Mielestäni Tuusulan tulisi liittyä YTV seutuliikenteeseen, jolloin samalla lipulla pääsisi Tuusulasta Espooseen.

Tuusulalainen elää enemmän

Lähtökohta on että kunnan lakisääteiset peruspalvelut vauvasta vaarin on laadukkaasti hoidettu. Mutta mikä tekee Tuusulasta juuri Tuusulan, asuinkunnasta kotikunnan, jossa on hyvä elää.

Tuusulan menestystekijöitä tulee olla kulttuuritietoisuus, omaleimaisuus ja yhteisöllisyys, sekä oman historian ja perinteen arvostus. Kulttuuritoiminnalla on merkitystä tuusulalaisten identiteetin, minuuden, itsetunnon voimistamisessa sekä syrjäytymisen ehkäisemissä.

Tuusulassa pitää kulttuuri ja kulttuuritoiminta nähdä ihmisen elämään, sen laatuun ja arvoihin vaikuttavana tekijänä. Kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus harrastaa liikuntaa puhtaassa ympäristössä laadukkailla liikuntapaikoilla.

Nuorisotoimella tulee olla riittävät resurssit olla läsnä Tuusulalaisen nuoren kasvussa, tukemassa vanhempien ja koulun kasvatustyötä. Nuorisotaloista voisi muodostua nuorille aktiivisen toimimisen keskuksia, jotka yhdessä vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa tukevat nuoren kasvua itsenäiseen aikuisuuteen. Kirjastolla ja kansalaisopistoilla tulee myös olla riittävät määrärahat nopeasti muuttuvassa maailmassa laadukkaan toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Kuntalaisen hyvinvointi on fyysistä, henkistä ja sosiaalista terveyttä. Tulevien päättäjien täytyy tulevinakin vuosina riittävillä avustuksilla tukea ja vahvistaa kuntalaisten omaehtoista toimintaa, niin kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja muissa vapaa-ajan yhdistyksissä ja toiminnoissa.  

Tuusulalainen astuessaan kotiovesta ulos kohtaa monipuolisen toiminnan kunnan, joka tarjoaa erilaisia harrastamisen ja toiminnan mahdollisuuksia. Tuusulassa on laadukasta osallistuminen tarjontaa vauvasta vaariin. Jokaisella on halutessaan mahdollisuus nauttia, kokea, toteuttaa itseään tai vaikuttaa elinympäristöönsä. Aktiivisen toiminnan kautta uusi kuntalaisen voi rakentaa Tuusulasta itselleen kotikunnan, kunnan jossa voi elää enemmän.

KULTTUURIN TUUSULA

Ihminen syö ja juo joka päivä, vie lapset päivähoitoon tai kouluun, ja istuu illalla alas katsomaan televisiota. Tämä ei riitä Tuusulassa, vaan täällä pitää asukkaille tarjota enemmän. Ympäröivä luonto, Tuusulanjärvi, historia ja olemassa oleva rakennettu ympäristö luovat pohjan kulttuurilla, joka
tavoittaa jokaisen. Sen lisäksi pitää olla enemmän väriä ja vauhtia. Akseli Gallen-Kallelaa lainatakseni... "kun ovi aukeaa, mene sisään ja ota sielusi täyteen".

Pidän Tuusulan luonnosta järvistä ja maisemista. Kun rakennetaan paljon uutta, pitää huolehtia myös olemassa olevasta ympäristöstä. Ennen kuin suostun siihen, että purkujyrä ajaa jo rakennetun yli, haluan käynnistää keskustelun kulttuuri- ja luonnonmaiseman merkityksestä tuusulalaisille. Uusirakentaminen voidaan niin halutessa hyvin upottaa olemassa olevaan
ympäristöön. Tuusulassa, jota haluan rakentaa, ei ihmisten tarvitse jäädä iltaisin
kotiin, jos he niin haluavat. Minun Tuusulastani ei rakennu asumisen ja kulttuurin nukkumalähiötä. Siitä rakentuu paikka, jossa asukkaat voivat kuluttaa kulttuuria, tehdä sitä itse ja harrastaa - tanssia, laulaa, maalata ja nauttia. Kaikki kohteet ovat hyvässä kunnossa. Vanhat rakennukset ovat elävän kulttuurin kohtaamispaikkoja. Taiteiden Yö kerää kuluttajat ja tekijät Rantatielle yhdessä nauttimaan kesäyöstä ja taiteesta. Hyrylän keskusta herää viimeistään maaliskuun alussa Valon Illoissa ja kesän kynnyksellä montun täyttävät yöelokuvat, konsertit ja rocktapahtumat. Minun Tuusulassa löytyy tekemistä niin lapsilla, nuorille kuin varttuneemmallekin väelle. Pienestä pitäen lapset ja nuoret pääsevät tekemään taidetta kuvataide, sanataide yms. kouluissa. Kunnasta löytyy lapsille tekemisen paikkoja kuin myös tiloja laulaa kuorossa tai soittaa bändissä. Rakennetaan tilat vaikka uuden uimahallin kellaritiloihin. Kaikki tämä tapahtuu entistä kirkasvetisemmän järven rannalla. Järvi houkuttelee kesät talvet liikkumaan, nauttimaan ja virkistäytymään. Järvelle on jokaisella kuntalaisella mahdollisuus päästä soutamaan, uimaan ja kalastamaan, mutta myös liikkua järvellä ja nauttia hiljaisuudesta. Unelmieni Tuusulassa kulttuuri on jokapäiväistä leipää. Kulttuurin avulla tuusulalaiset elävät enemmän. He sitoutuvat ja tekevät asuinkunnastaan kotikuntansa.

Ampumarata Vantaalle  / 2008

Tuusulan varuskunnan alueen ampumaradat ovat olleet käyttämättä jo lähes kaksi vuotta. Toiminta ampumaradoilla loppui Helsingin ilmatorjunta rykmentin lopetettua toimintansa Tuusulassa 2006 vuoden lopussa. Tästä lähtien Tuusulan ampumaurheilun harrastajat ovat olleet ilman kunnollista harjoittelupaikkaa. Erityisesti tämä on haitannut reserviläisampumaurheilun harrastajia.

Pääkaupunki seudun ampumaharrastaja ja reserviläiset ovat aloittaneet hankkeen, jonka tavoitteena on perustaa ampumaurheilukeskus Vantaan Petikkoon. http://www.ampumaurheilukeskus.fi/

Tuusulan kunnan tulisi mielestäni lähteä aktiivisesti tähän hankkeeseen mukaan mahdollistamaan hankkeen toteutuminen. Kunnan tulee varata budjettiin määrärahoja tämän hankkeen toteuttamiseen. Lisäksi Tuusulan kunnan edustajat eri alueellisissa yhteistyöelimissä kuten Uudenmaanliitossa tulee aktiivisesti ajaa tämän hankkeen toteutumista. Tällä mahdollistettaisiin edelleen tuusulalaisille ampumaurheilun harrastajille mahdollisuus harjoitteluun lähellä kotikuntaansa.