Tämä tarina päättyi onnellisesti
Korkeinhallinto-oikeus hylkäsi Järvenpään ja Keravan valituksen - Tuusula saa pitää kuntarajansa !

Tuusulasta ja kuntarajoista

Tuusula on ennen kaikkea tuusulalaisten näköinen paikka. Tuusulalaiset ovat kiintyneet Tuusulan maaseutumaisuuteen, luontoon, väljyyteen. Tuusulassa arvostetaan perheitä, koulutusta, sivistystä, kulttuuria, liikuntaa ja laadukkaita palveluja. Asukkaat eivät tänä päivänä valitse kotikuntaansa vain veroäyrin ja palvelujen perusteella. Kotikunnan valintaan vaikuttaa myös kunnan arvomaailta ja imago.

Järvenpää ja Kerava ovat kehittyneen omanlaisiksensa radanvarsitaajamiksi, jossa asuminen on tiiviimpää. Tuusulassa arvostetaan pientalovaltaisuutta ja rakentamisen väljyyttä. Tuusulassa halutaan kehittää kaikkia kolmea kuntakeskusta, sekä kyliä. Yhdistyminen tai osaliitokset Järvenpään ja/tai Keravan kanssa siirtäisi kehittämisen painopisteen radanvarteen. Tuusulan keskusten ja haja-asutus alueiden kehittyminen loppuisi. Tuusula ei saa jatkossa ajautua radanvarsitaajamien etäalueeksi.

Tuusula on kehittynyt ja kehittyy naapureitaan suurempaa vauhtia. Tuusulassa on useita strategisia hankkeita uusien asuntoalueiden ja työpaikka-alueiden avaamiseksi. Kaikkia Tuusulan keskustoja kehitetään monipuolisesti.

Trio selvityksen aikana tuli selväksi, että tehokkain kuntapalvelujen tuottaja on noin 50.000 asukkaan kokoinen kunta. Trio selvityksen jälkeen Tuusulassa tyrmättiin varsin selvästi Tuusulan Keravan ja Järvenpään yhdistyminen. Niin iso kuntayksikkö ei tuo mitään lisäarvoa, lisää vain byrokratiaa ja etäännyttää kuntalaisia päätöksen teosta, hankaloittaa toimintaa ja lisää kustannuksia.

Aaltonen, Kirjavainen, Moisio ovat tutkineet kunnan koon vaikutusta peruskoulutuksen kustannuksiin. Tutkimus osoittaa, että Tuusulan kokoinen kunta on tehokkain peruskoulutuksen järjestäjä. ”As for the optimal municipal size measured with population, we find that costs decrease up to 24 000 – 37 000 inhabitants and thereafter start to increase” [Efficiency and Productivity in Finnish Comprehensive Schooling 1998–2004, VATT -tutkimuksia 127, 2006]

Markku Pekurinen Terveystaloustieteen keskuksesta (CHESS) on alustavissa tutkimustuloksissaan todennut, että perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon järjestämiseksi optimaalinen väestönpohja olisi noin 24 000 – 36 000 asukasta. [Kunnan koko ja terveysmenot & Havaintoja tilaaja-tuottajamallista, Markku Pekurinen, kalvosarja]

Kuntakoon kasvattaminen ei ole oikea tie kustannustehokkaampien palvelujen tuottamiseen. ”Empiiristen tutkimusten mukaan väestöpohjan tai tuottajayksikön koon ja toiminnan tehokkuuden välillä ei näytä kuitenkaan olevan selvää yhteyttä. Kuntien ja palveluja tuottavien yksiköiden välillä on huomattavia kustannus- ja tehokkuuseroja, mutta niitä selittävät paljon enemmän muut tekijät kuin kunnan tai toimintayksikön koko.” [Luoma & Moisio, Kuntakoko, kuntien menot ja palvelujen tuotannon tehokkuuserot, VATT-muistioita 69, Helsinki 2005]

Kuntien palvelujen tuotannon tehokkuutta suhteessa kunnan väkimäärään on myös tutkittu. ”Päätuloksemme mukaan kunnan väkiluku oli käänteisessä yhteydessä kustannustehokkuuslukuihin. Toisin sanoen kustannustehokkuus laskee väkiluvun kasvaessa, kun muiden tekijöiden (kuten kunnan kustannustason tai koulutustason) vaikutus on kontrolloitu.” [Heikki A. Loikkanen & Ilkka Susiluoto, Paljonko verorahoilla saa? Kuntien peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuuden erot ja niitä selittävät tekijät vuosina 1994–2002 Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 50] Tutkimuksesta käy myös ilmi, että kompakti yhden keskuksen kaupunki on tehokas palvelun tuottaja. Tämän perusteella voi todeta, että Järvenpään ja Keravan tulee kehittää itseään tiiviinä kaupunkikeskustoina ja olla laajentamatta aluettaan.

Edellä mainittuihin tutkimuksiin vedoten ja Tuusulan valtuuston tekemiin päätöksen perusteella voi todeta, että Tuusulassa ei ole tarvetta muuttaa kuntarajojansa. Tuusulan kunnanhallituksella tulee olla viisautta ja rohkeutta seurata valittua linjaa ja kehittää Tuusulaa Tuusulana. Nykyiset ja vanhat kuntalaiset ovat valinneet kotikunnaksi Tuusulan juuri siitä syystä että Tuusula eroaa muista kunnista. Tuusula on valmis kehittämään kaavoitusta kuntarajoilla, jotta saadaan yhtenäinen yhdyskuntarakenne. Tuusulalla on vahvatalous selviytyä tulevaisuuden kasvupaineista. Tuusula kantaa vastuunsa alueen kasvusta ja on kasvamassa naapureita kovempaa tahtia.

Tulevaisuudessa ei enää ole vain kunnallisia palveluja. Palvelut muuttuvat alueellisiksi. Monet tuusulalaisetkin käyvät töissä eri kunnassa, käyvät kaupassa, harrastavat kuntarajan ulkopuolella. Terveyspalvelut muuttuvat hiljalleen alueellisiksi. Palveluita voidaan ja tulee kehittää kuntayhteistyöllä.

Kuntaraja rajaa samalla lailla ajattelevia, samat arvot omaavia ihmisiä. Tuusulan rajalla maisema muuttuu väljemmäksi ja maaseutumaiseksi. Tuusulan rajojen sisäpuolella asukkaat arvostavat hyviä palveluja. Tuusulaan veroja maksavat asukkaat tekevät valinnan, miten haluavat verorahojaan käytettävän. Tuusulalaiset ovat valinneet Tuusulan, kunnan jossa asukkaat ovet rakentaneet itselleen kunnasta kotikunnan.

Demarit ja Järvenpää romuttavat Kuuma yhteistyön

Tuusulalainen eduskuntavaaliehdokas, valtuutettu Merja Kuusisto (sd.) suhtautui viikko sitten Tuusulan kunnantalolla järjestetyssä vaalipaneelissa myönteisesti Helsingin aikeisiin vallata maita Sipoosta. Kuusiston pääkaupungin kuntarajojen siirtoa puolusteleva mielipide on hyvin linjassa hänen toimiinsa myös Tuusulassa. Sosialidemokraattien valtuustoryhmä Tuusulassa on nimittäin jättänyt aloitteen, jossa esitetään selvitysmiehen asettamista selvittämään Tuusulan, Keravan ja Järvenpään yhdistymisen hyötyjä ja haittoja. Asian tiimoilta käytyjen keskusteluiden ja puheenvuorojen perusteella on selkeästi todettavissa, että tahto ja sitoutuminen kolmen kunnan liitokseen on sosialidemokraattien ryhmällä vahva.

Traagista tässä demareiden kuntaliitosselvityspuuhassa on se, että samalla demareiden vahvasti alulle panema Kuuma yhteistyö romuttuisi täysin. Samat henkilöt, jotka siis aikoinaan käynnistivät Kuuma yhteistyön ja vannovat sen nimeen vieläkin juhlapuheissaan, ovat todellisuudessa halukkaita ajamaan sen alas tavoitteenaan uuden suurkaupungin rakentaminen pääkaupunkiseudulle. Kaikki kuntayhteistyö onkin siis ollut vain silmänlumetta ja kuntalaisten rahaa on haaskattu muutamia miljoonia taivaan tuuliin. Tavoitteena on näköjään ollutkin vain kuntien ajaminen yhteen. Samalla Kuuma yhteistyössä mukana olleita Nurmijärveä, Mäntsälää ja Pornaista on vain käytetty hyväksi ja nyt kylmästi jättämässä aluekehityksen ulkopuolelle.

Samaan aikaan Järvenpää käy härskiä peliä valtion maiden pakkolunastamiseksi. Järvenpään kaupunginjohtaja pyrkii lunastamaan maanomistajalta eli valtiolta maata alle markkinahinnan. Kaupunginjohtaja Kukkosen seuraava askel on tulla Tuusulan puolelle anastamaan maa Tuusulalaisilta maanomistajilta. Tässä toistuu sama kaava. Järvenpää kävelee kaikkien Kuuma yhteistyön puitteissa tehtyjen yhteistyösuunnitelmien yli ehdottaessaan kunnan osaliitoksia. Nähtävästi Järvenpääkin on käyttänyt Kuuma yhteistyötä vain tekosyynä lopulliseen tavoitteeseen, oman alueensa kasvattamiseen. Järvenpään asenne ja tavoitteet toteutuessaan romuttavat nekin Kuuma yhteistyön.

Suurin osa kokoomuksen valtuutetuista allekirjoitti tammikuun valtuuston kokouksessa aloitteen, joka on ensi viikolla kunnanhallituksen käsittelyssä. Tässä aloitteessa linjataan, että Tuusulan ei tule kannattaa selvitysmiehen asettamista tutkimaan näiden kolmen kunnan yhdistämistä. Sen sijaan halutaan edistää kuntiemme tasavertaista yhteistyötä, jossa kunnioitamme toistemme nykyisiä rajoja ja itsenäisyyttä.

Kuntarajakeskustelu jatkuu

Osakuntaliitokset ja kuntarajojen siirrot ovat näin kesällä kirvoittaneet monen kirjoittajan mielen. Taas tänään 13.7 Keski-Uusimaa lehden yleisönosastolla aiheesta kirjoitettiin. Oman kantani olenkin jo aiemmissa kirjoituksissa tuonut varsin selvästi esille.
Edelleen tuntuu myös lehden kuvittajalle, että myös suurelle yleisölle olevan epäselvää mistä alueesta puhutaan ja mikä on alueen oikea nimi.
Tuusulan kunnan Keravan ja Järvenpään väliin jäävän alueen nimet ovat Tuomala ja Ristinummi. Näitä nimiä Tuusulan kunta käyttää kaavoituksessaan ja suunnittelussa. Ristikytö nimi on virheellinen. Ristikytö on yksittäisen tilan nimi Ristinummella.
Ks. myös Google map 

JP Alasen esitys Järvenpään ja Keravan tilauksesta

Selvittäjä esittää:
1). Järvenpään ja Keravan välissä oleva noin 8,6 km2:n suuruinen osa Tuusulan kuntaan kuuluvaa Ristikydön (Ristinummen) aluetta liitetään Järvenpään ja Keravan kaupunkeihin. Alueella asuu noin 350 henkilöä
2). Tuusulan kuntaan kuuluva 6,3 km2:n suuruinen osa Purolan aluetta liitetään Järvenpään kaupunkiin. Alueella asuu noin 300 henkeä.

Tähän ei voi muuta todeta, kuin ”Sitä Saa Mitä Tilaa”. Ei ole yllätys, että Keravan ja Järvenpään aloitteesta ja maksusta, selvitystyön tulos on juuri tällainen. Tuusulaahan ei ole missään vaiheessa kuultu.
Tuusulan kanta tietenkin asiaan lienee jo kaikille selvä – ehdoton ei.
Itse olen pettynyt Järvenpään ja Keravan tapaan toimia tässä asiassa. Tämä ei ole oikea tapa tehdä kuntayhteistyötä.
Tästä voitaneen vain todeta, että kiitos selvityksestä. Ei käy. Tuusulan valtuusto ei tule hyväksymään osakuntaliitoksia ja ministeriö ei lähde pakkoliitoksia tekemään.
Toivottavasti tämä selvitystyö haudataan nopeasti.

Tähän loppui kuntayhteistyö: Keravan ja Järvenpään valtuustot aloittivat hyökkäyksen

Keravan ja Järvenpään valtuustot päättivät molemmat kokouksissaan lähettää hakemuksen osakuntaliitoksista. Kerava ja Järvenpää haluavat ryöstää itselleen Tuusulan kunnan puolelta maa-alueita Ristinummelta ja Purolasta. Keravan ja Järvenpään poliitikot eivät piitanneet Tuusulan tarjoamasta yhteistyöstä alueen yhteiseen kehittämiseen tai ryöstettävien alueiden asukkaiden mielipiteistä.

Keravan ja Järvenpään valtuutetut Keski-Uusimaa lehden mukaan käyttivät mm. seuraavia argumentteja kannattaessaan osakuntaliitoksia:
- "Tuusulan päätöksen teko on halvaantunut"
- "Tuusulan kanssa on yritetty yhteistyötä Kuuman ja Trion tiimoilta"
- "Siirretään rajat, niin Keravan ja Järvenpään ei tarvitse rakentaa omia alueitaan"
- "Ristikytöön on helppo rakentaa"
- "Viisaimmat tekevät varsinaisen päätöksen"

Tämä Järvenpään ja Keravan poliitikkojen ajattelu paljastaa osakuntaliitoksen todelliset taustat. Ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus.
Naapurimme kuvittelevat olevat toistaan parempia. Kateellisena Tuusulalle ja omaa laiskuuttaan he valitsevat helpomman ja röyhkeämmän tien kasvulleen. Vihaisena huonosti onnistuneesta Kuuma ja Trio hankkeesta he ahneina hyökkäävät Tuusulaan.

Tuusulan kunta aikoo käyttää kaikki lailliset keinot osakuntaliitoshankkeen torppaamiseksi. Kunnanhallitus on jo viime kokouksessaan päättänyt palkata avukseen saman lakitoimiston, joka oli Sipoon kuntaa tukemassa.

On ymmärrettävää, että Järvenpään ja Keravan valtuustojen ottaessa myönteisen kannan osakuntaliitoshankkeeseen, tulee se vaikuttamaan kuntayhteistyöhön. Miksi Tuusulan tulisi jatkaa yhteistyötä naapurien kanssa, jotka eivät kykene Tuusulan kanssa rakentavaan keskusteluun vaan lähtevät hyökkäyksen tielle.

Osakuntaliitoshanke tulee viemään aikaa. Uskon, että kuntaministeri pitää lupauksestaan kiinni, ja hylkää nopeasti Keravan ja Järvenpään hankkeen. Kaikkien kannalta olisi ollut parempi, että aluetta olisi kehitetty yhdessä. Tuusula aikoo jatkaa alueen kaavoitusta alueen asukkaiden kanssa yhteistyössä.

Sipoon kuntaliitoksesta KHO:n päätös

Tämän aamun Helsingin sanomien verkkolehti kirjoittaa: ”Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Helsingin ja Sipoon alueliitoksesta tehdyt valitukset. KHO:n päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että osa Lounais-Sipoota ja Vantaan niin kutsuttu Västerkullan kiila liitetään Helsinkiin.”
Päätös oli jotenkin odotettavissa. On toki selvää, että ei tähän hankkeeseen olisi lähdetty, jos olisi ollut epävarmaa että kuntaliitos menee läpi. ”Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kuntajaon muutos täytti kuntajakolaissa säädetyt yleiset oikeudelliset edellytykset kuntajaon muutokselle. Sipoon kunnan vastustuksen vuoksi kuntajaon muutos voitiin tehdä kuntajakolain mukaan vain erityisen painavilla edellytyksillä.”
Harmi, että pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole löytäneet rakentavan yhteistyön kautta ratkaisua asuntotilanteen helpottamiseen. Sipoo olisi halutessaan voinut kaavoittaa itse nyt lunastettavat alueet asuntorakentamiseen.
Tässä KHO päätöksessä on varmasti heijastevaikutuksia Järvenpään ja Keravan kuntaliitostoiveisiin. Hehän edelleen haluavat vallata osia Tuusulasta itselleen. Kuitenkaan tässä Tuusulan kuntaliitostapauksessa ei mielestäni ole Sipoon tapauksen kaltaisia ”erityisen painavia edellytyksiä”. Luotan edelleen kuntaministerin kesäiseen lupaukseen, että hän tulee suhtautumaan nihkeästi tuleviin pakkoliitoksiin.