2021

Puheenvuoroni tekemääni aloitteeseen Tuusulan valtuustossa 13.12.2021:

Kuhmo, Lieksa, Pori, mikä asia näistä kaupungeista tulee ensimmäinen mieleen?

Mitä nämä kaupungit olisivat: Pori ilman Jazzia tai Suomi Areenaa, Kuhmo ilman kamarimusiikkia tai Lieksa ilman Vaskiviikkoa. Järvenpää ilman Puistobluesia? Kaustinen ilman kansanmusiikkijuhlia. Tai Savonlinna ilman Oopperajuhlia.

Kaupunkien ja kuntien elinvoimaisuus rakentuu monesti juuri tapahtumien ympärille tai tapahtuman brändin tukemana. Menestyneissä kaupungeissa tämä on mahdollistettu niin että tapahtumat eivät kilpaile kulttuurimäärärahoista alueen muiden kulttuuritapahtumien ja kulttuuriavustusten kanssa vaan kunnat ja kaupungit ovat tajunneet tapahtumien merkityksen juuri kunnan elinvoimatekijänä ja antaneet resurssit elinkeino- tai muista vastaavista rahoista eikä ainoastaan kulttuurin vähistä rahoista.

Tuusulan strategiaa on rakennettu vahvasti kulttuurin varaan ja Tuusulassa on tehty näyttäviä kampanjoita juuri kulttuuri esillä. Kaikki tämä jää ulkokultaiseksi ilman sisältöä. Kohta meille joku huutaa ”Mutta eihän hänellä ole vaatteita ensinkään!” – vähän niin kuin sadussa Keisarin uudet vaatteet.

Ulkomailta hyvät esimerkit nousee Bilbaosta tai Liverpoolista joka oli vuonna 2008 kulttuuripääkaupunki. Liverpoolissa teollistuneesta huonosti voivasta kaupungista juuri kulttuurin tekijöiden ja tapahtumien kautta rakennettiin uusi kaupunki joka houkutteli luovia kulttuurin tekijöitä, joiden perässä tuli hyvinvointia ja menestystä kaupungille. Tuusula ei nyt ihan Liverpoolin tilanteessa ole: meillä on täällä perusta kunnossa ja nyt vain tarvitsee panostaa laadukkaaseen sisältöön.

Kunnanhallituksen vastauksessa todetaan:” Tätä päämäärää/tavoitetta konkretisoidaan tulevissa vuositavoitteissa siten, että kunnan tapahtumatuotannon kokonaisuus ja omaleimaiset tapahtumat tulevat huomioiduiksi.”

Tämä kiteytyy nimenomaan siihen, kuinka paljon tapahtumiin annetaan resursseja. Tuusulan Taiteiden Yö yhdistys väsyi siihen, että tapahtumalta odotetaan aina vaan laadukkaampaa, suurempaa ja näkyvämpää tapahtumaa mutta samaan aikaan kunnan tuki tapahtumalle näivettyi tasoon, jossa yhdistyksen on tapahtumaa mahdoton toteuttaa.

Jotta nämä kunnan asetetut tavoitteet toteutuisivat, tulee meidän muuttaa ajatteluamme ja tunnistaa tapahtumien merkitys kuntabrändin luomisessa ja kunnan elinvoiman kehittämisessä, ja antaa tapahtumille niiden tarvitsemat resurssit.

Mutta mitä kävi sadussa keisarille: Keisarin selkää karmi, sillä hänestäkin kansa oli oikeassa, mutta hän ajatteli: Kyllä minun täytyy kestää tämä loppuun asti. Ja hän ojentui entistä ylpeämmäksi ja kamariherrat kantoivat laahusta, jota ei ollut ensinkään.

ALOITTEEN KÄSITTELY MENI NÄIN:

Lauri Untamo ja 34 muuta valtuutettua tekivät valtuuston kokouksessa 6.9.2021 § 132 seuraavan aloitteen:

"Esitän valtuustoaloitteena, että tämän vuoden kuntastrategian yhteydessä käydään läpi Tuusulan kunnan tapahtumatuotannon kokonaisuus kunnassa, yrityksissä ja yhdistyksissä. Tavoitteena on vakiinnuttaa merkittävät tapahtumat kuntastrategiaan.

Tuusulaa ei kulttuurikunnaksi tee kauniit juhlapuheet tai tyylitellyt logot. Kulttuuri syntyy, kun taiteen tekijät kohtaavat ihmiset. Kohtaamiset tarvitsevat ammattimaisesti ja laadukkaasti tuotettuja kulttuuritapahtumia. Kulttuuritapahtumissa synnytetään elämyksiä, jotka auttavat kuntalaisia jaksamaan arjessaan. Sitra on avannut näitä kulttuurin tuottamia elementtejä kuuteen kohtaan: Sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutukset, vaikutukset terveyteen, oppimisen vaikutukset, taloudelliset vaikutukset, vaikutukset ympäristöön sekä kulttuuriseen kestävyyteen. Lisäksi Tuusulassa järjestettävillä tapahtumilla on kuntalaisten kotikunta tunteeseen lisäävää vaikutusta, tapahtumilla kotoutetaan ihmiset kotikuntaan. Lisäksi tapahtumat toimivat ihmisten kohtaamispaikkoina. Kulttuuritapahtumia tarvitaan myös siksi, että taiteentekijät, niin ammattilaiset kun harrastajat pääsevät esittämään taidettaan. Tapahtumat voivat nostaa paikallisia taideoppilaitoksia myös esiin. Tapahtumat muokkaavat kuntakuvaa ja tukevat matkailua. Ammattimaista tapahtumatuotantoa tarvitaan, jotta tapahtumat Tuusulassa ovat laadukkaita ja ammattimaisia.

Toteutus vaihtoehtoina asian ratkaisemiksi voisi olla esim. ostopalveluiden lisääminen, kunnan oman tapahtumatuotannon vahvistaminen tai uudet yhteistyökuviot."

Vastaus aloitteeseen

Tuusulan kunnan juuri hyväksytty strategia sisältää kunnan vision, keskeiset strategiset päämäärät ja yhteisen toimintatavan vuosille 2021-2025. Strategiaa teoiksi vievistä vuoden 2022 tavoitteista ja talousarviosta päätetään joulukuussa 2021. Tuusulassa on mahdollisuus kasvaa ja menestyä -päämäärä pitää sisällään tavoitteen ”Tarjoamme upeat ja uudistuvat mahdollisuudet kulttuuriin, vapaa-aikaan ja harrastamiseen”. Tätä päämäärää/tavoitetta konkretisoidaan tulevissa vuositavoitteissa siten, että kunnan tapahtumatuotannon kokonaisuus ja omaleimaiset tapahtumat tulevat huomioiduiksi.

Tuusulan kunta järjestää itse useita erilaisia tapahtumia. Lisäksi kunta tukee erilaisia tuusulalaisia tapahtumia avustusjärjestelmänsä puitteissa. Kunnan järjestämiä tapahtumia ja kunnan osallistumista/näkymistä muiden tuusulalaisten tahojen järjestämissä tapahtumissa koordinoidaan kunnan tapahtumatiimissä. Työ on parhaillaan käynnissä. Tapahtumatiimiin on koottu osallistujia kunnan kaikilta toimialueilta ja eri yksiköistä, esimerkiksi kuntatoimialalta, kulttuuripalveluista ja elinkeinopalveluista. Tapahtumatiimi pyrkii kehittämään ja tuomaan esille tapahtumiin liittyviä kehitystarpeita yhdessä.

Kunnassa on tapahtumiin liittyvää osaamista, mutta toisinaan on nähty tarpeelliseksi myös ostaa tapahtumantuotantopalveluita ulkopuolisilta ammattilaisilta. Näin on tehty esimerkiksi joidenkin isojen tapahtumien osalta. Yhteistyötä tuusulalaisten ja muiden toimijoiden kanssa tehdään jatkossakin. Yhteistyötä yritysten kanssa tiivistetään monin tavoin muutenkin elinkeinopalveluiden johdolla.’

Jotkin tuusulalaiset tapahtumat ovat perinteisesti syntyneet tuusulalaisten yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden ponnisteluiden avulla, ja kunta on antanut rahallista tukea tiettyjen tällaisten tapahtumien järjestämiseen. Montturock on hyvä esimerkki tapahtumasta, jollaisia on varmastikin syytä tukea jatkossakin. Taiteiden yö on puolestaan esimerkki tapahtumasta, jonka tuotannon kunta voi jatkossa ottaa vetovastuulleen. Tapahtuman on aiemmin tuottanut yhdistys, ja kunta on antanut siihen tukea.

Tuusulan brändin ytimessä ovat muun muassa luonto, kulttuuri ja pienen kunnan sijainti aivan pääkaupunkiseudun ja lentokentän kyljessä. Tuusula on kunta, joka ammentaa paitsi rikkaasta kulttuurihistoriastaan, niin kunta, jossa kulttuuri elää tässä päivässä. Tapahtumien järjestäminen ja niiden kehittäminen on tärkeä osa kunnan brändityötä - asia, joka vaikuttaa sekä kunnan veto- että pitovoimaan. Omaleimaiset, Tuusulan brändiä tukevat tapahtumat, otetaan huomioon tulevien vuosien vuositavoitteita valmisteltaessa.

Toinen uuden kunnanvaltuuston kokous pidettiin maanantaina 6.9 jälleen kerran varuskunnan vanhassa ruokalassa. Tunnelma oli siinä mielessä kotoisa, että varusmiehenä täällä tuli oltua useampi ateria. Tänäänkin haisi samalle – kanaviillokille, jota valtuutetuille illan ateriana tarjottiin.

Asialistalla oli sitten viime kokouksesta tuttua asiaa, jäsenien valintaa eri toimielimiin sekä kansliapäällikön valinta.

§ 118 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

§ 119 Pöytäkirjan tarkastus

Ennen kuin mentiin päätös asioihin, katsoi valtuuston puheenjohtaja asiakseen kukittaa 60 vuotta täyttäneen valtuutetun ja viime kauden apulaispormestarin Jussi Salosen. Puheenjohtaja Arto Lindberg muistelin Jussi Salosen uraa valtuutettuna jo 80- luvulla milloin Jussi ehti istua valtuutettuna 3 kautta. Valtuuston puheenjohtaja myös kiitteli Jussin paneutumista kunnan asioihin. Samalla Arto toivotteli paljon tulevia palvelusvuosi. Kiitos puheessaan Jussi muistelin heidän muuttoaan 60 vuotta sitten Tuusulaan Lauttasaaresta. Jussi kotiutui silloin kunnallisopistoon, joka nyttemmin on Gustavelund. Jussi isä työskenteli kunnallisopiston johtajana. Tää puhe oli aika pitkä, joten kannattaa kysyä Jussilta loppu puheen litterointi.

§ 120 Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston johtokunta 2021 - 2025, jäsenten valinta

meni esitysten mukaan miten puolueiden piirit ja valtuustoryhmät ovat paikat sopineet.

§ 121 Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2021 ja talousarvion 2021 muuttaminen

Talousjohtaja Markku vehmas johdatteli meidät asiaan.
Puolivuotiskatsaus on 4 miljoonaa euroa plussan puolelle. Verotulo kertymä kuitenkin heikentyy vuoden toisella puoliskolla veronpalautusten johdosta. Lisäksi KEUSOTE:n kustannus ylitykset tulevat heikentämään toisen puoliskon tulosta. Koko vuosi näyttäisi menevän yli 6,3 miljoonaa euroa miinukselle.
Keskeiset määrärahamuutokset ovat
+ vero tulot kasvatat ennustetusta
- KEUSOTEen liittyy ainakin 2 miljoonan ylimääräinen riski
Kuntien Korona kompensaatio on todennäköisesti vain noin puolet todellisista kustannuksista vaikka alun perin valtio lupaili maksaa kaikki kustannukset. Tämän on noin 4-6 miljoonan ylitysriski KEUSOTEn osalta.
Tulemme velkaantumaan lisää tänä vuonna. Velkaantumista on vähän korjattu budjetoidusta. Laina määrä tulee nousemaan noin 30 miljoonaa euroa.
Uusia lainoja on nostettu pitkäaikaisina kiinteä korkoisina lainoina. Keskimaturiteetti noin 7-8 vuotta.
Kuntastrategian linjauksissa on edetty mukavasti. Kunnan asukas ja yrityskasvu on ollut hyvää.
Palveluverkon uudistamisen toimenpiteet ovat käynnissä mm. Martta Wendelin päiväkotiin. Lisäksi investoidaan uusiin asunto- ja yritysalueisiin.
Sopimus uudesta prismasta on tehty
Jokelan osalta ei olla päästy tavoitteisiin.
Tuusulanjärven kokonaisuus sarvikallio, Fjällbo ovat edenneet, lintutornin rakentaminen alkaa
Urheilukeskuksessa tennishalli OY on hyväksynyt uuden hallin rakentaminen ja BMX rata hanke etenee.
2.8 miljoonan säästötavoitteet ovat toteutumassa 2 miljoonan verran. HSL säästöt eivät tule toteutumaan
Tuloksen ennustaminen on tässä tilanteessa kovin vaikeaa edellä mainituista syistä. Lisäksi tontinmyynti tulot voi vielä heitellä tulosta. Kunnan valtava investointiohjelma tarvitsee rahoitus tulevaisuudessakin.

Keskustelussa tuotiin esiin mm. seuraavia asioita.

Kati Lepojärvi kertoi, että BMX radan budjetti on kasvanut 400.000 euroa. Nyt loppulasku olisi yli miljoona euroa. Tämä raha joudutaan säästämään muista kuluista.
Eeva-Liisa Nieminen kyseli, miten rakennuskulujen nousu vaikuttaa kunnan investointeihin. Talousjohtaja kertoi, että Monio ja Martta Wendelin päiväkoti kilpailutettiin ennen kustannusten nousua. Mutta korotukset toki tulee vaikuttamaan tuleviin investointeihin.
Matti Alanko hämmästeli Tuusulan ja HSL:n huonoa sopimusta, jossa kunta joutuu maksamaan tyhjänä kulkevista busseista.
Antti Kaikkonen ilmaisi huolensa velkaantumisesta, vaikka lainat ovat halpoja. Talousjohtaja kertoi, että viimeisin 15 vuoden kertalyhenteinen laina oli 0,8%. 10 vuoden kerta lyhenteinen 0,4.0,5%.

Asia päätettiin yksimielisesti. Näin niitä miljoonia kunnissa kulutetaan.

§ 122 Kansliapäällikön viran täyttäminen

Asian käsittelyn yhteydessä Matti Alanko kyseli kunnanviraston ulkomaanmatkojen perään ja Kati Lepojärvi muisteli Virpin valintaa neljä vuotta sitten kuntaan sivistystoimenjohtajaksi. Kati myös perään kuulutti Tuusulan työnantaja kuvaa, miksi vain kolme pätevää hakijaa oli kiinnostunut kansliapäällikön tehtävästä. Tähän Pormestari Ikkelä vastasi, että Virpin valinta oli yksimielinen rekryryhmässä. Henkilöjohtaja vastasi että ilmoitus oli rekrytointi.com kanavassa jos levisi useaan paikkaan.
Laura Åvall muisteli 4 vuoden kokemusta Virpistä neljän vuoden ajalta. Virpi on luotettava ja asioihin perehdyttävä. Virpistä saadaan erinomainen kansliapäälikkö. Tämän puheenvuoron jälkeen useampikin valtuutettu tuki Virpin valintaa.
Esitys että Virpi Lehmusvaara valitaan kansliapäälliköksi meni yksimielisesti läpi. Onnea ja voimia Virpi tähän tehtävään. Molempia tarvitset !
Kiitos puheessaan Virpi muisteli neljän vuoden takaista valintaa sivistystoimen johtajaksi. ”Olen kiitollinen ja otettu että voin tehdä kansliapäällikkönä töitä Tuusulan eteen. Olen nainen paikallaan” -tiivisti Virpi.

§ 123 Käräjäoikeuden lautamiesten vaali 1.8.2021-31.5.2025

Maallikkotuomarit valittiin esityksen mukaisesti

§ 124 Jätelautakunta Kolmenkierto 2021 - 2025, jäsenehdokkaiden nimeäminen

Jäteasioista vastaavat luottamushenkilöt valittiin esityksen mukaan. Molemmat paikat meni perussuomalaisille.

§ 125 Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä 2021 - 2025, yhtymävaltuuston jäsenten valinta

Kalle Ikkelä, Mika Mäki Kuhna, Lilli Salmi, Aarno Järvinen, Kati Lepojärvi, Mira Lehtinen, Jari Raita, Johanna Sipiläinen jatkossa vastaavat että rahamme ovat hyvässä käytössä KEUSOTEssa.

§ 126 Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta 2021 - 2025, jäsenten valinta

Esityksen mukaan SDP ja Vihr.

§ 127 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän (KEUDA) yhtymävaltuuston jäsenten valinta

Esityksen mukaan valittiin

§ 128 Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsenten valinta

Esityksen mukaan, kunta sai varapuheenjohtaja paikan

§ 129 Ilmoitusasiat / muut asiat

Valtuustoaloitteita:

Ari Koponen: Kirkonkylän koulun alueen turvallisuus. Suotien parantaminen. Läpiajokielto. Vilkkuvalot suojatielle.
Eeva-Liisa Nieminen: Tiet kuntoon pohjois-Tuusulassa. Aloitteessa useita kohteita

Kokouksen päätteeksi luin valtuustoaloitteeni. Erityinen huoleni tässä on, että kuntalaiset kovasti haluavat erilaisia tapahtumia kuntaan, mutta kunta pystyy rahoittamaan niistä vain osaa. Meidän tulisi tehdä selvät päätökset mitkä tapahtumat ovat kunnan kannalta merkittäviä tapahtumia. Kunnan tulisi sitten varmistaa, nämä tapahtumat mahdollistetaan ja ne pysyvät elinvoimaisina. Valtuusto aloite kiersi kokous salissa ja siihen liittyikin yli kolmekymmentä valtuutettua eri puolueista.

VALTUUSTOALOITE

Esitän valtuustoaloitteena, että tämän vuoden kuntastrategian yhteydessä käydään läpi Tuusulan kunnan tapahtumatuotannon kokonaisuus kunnassa, yrityksissä ja yhdistyksissä. Tavoitteena on vakiinnuttaa merkittävät tapahtumat kuntastrategiaan.

Toteutus vaihtoehtoina asian ratkaisemiksi voisi olla esim. ostopalveluiden lisääminen, kunnan oman tapahtumatuotannon vahvistaminen tai uudet yhteistyökuviot.

Tuusulan kunnanvaltuusto 16.8.2021 klo 18:00

Tuusulan uusi kesän 2021 kuntavaaleissa valittu valtuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa.
Koska listalla oli henkilövaaleja, kokoonnuimme lähikokoukseen Rykmentinpuistoon varuskunnan vanhaan ruokalaan. Kokouksen alussa kukitettiin väistyvät pormestarit, kansliapäällikkö ja valtuuston puheenjohtaja. Virpi Lehmusvaara kiitospuheessaan kiitti menneestä kaudesta ja erityisesti Kick-Startista uuteen Tuusulaan. Kansliapäällikkö Harri Lipasti kiitti neljän vuoden kokemuksesta, jossa päästiin rakentamaan uutta hallintomallia Tuusulaan.

Asialistalla oli lähinnä valtuuston valitsemia henkilö eri luottamustehtäviin. Täydellinen valittujen lista löytyy https://tuusula.cloudnc.fi/fi-FI sivuilta.

§ 93 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Kokouksen puheenjohtaja Raimo Stenvall avasi kokouksen ja muistutti, että Tuusulallekin velkakello soi.

§ 94 Pöytäkirjan tarkastus

§ 95 Heikkilä Satu, varavaltuutetun tehtävän päättyminen

Satu muutti pois paikkakunnalta, joten tehtävä päättyi.

§ 96 Valtuuston vaalilautakunnan valinta

Hyväksyttiin esityksen mukaisesti

§ 97 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin entinen pormestari Arto Lindberg SDP, varapuheenjohtajiksi Mika Mäki-Kuhna KOK ja Jari Anttalainen TUPU. Naisia ei tähän joukkoon mahtunut.

Uusi valtuuston puheenjohtaja Arto Lindberg samantien otti puheen haltuunsa ja lisäsi listalle Uudenmaanliiton edustajien valinnan.

§ 98 Pormestarin valinta

Antti Kaikkoinen KESK, totesi ennen valintaa, että Keskustan valtuustoryhmä suhtautuu edelleen kriittisesti pormestarimalliin ja kannattaa ammattijohtajamallia.

Pormestariksi valittiin ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu Kalle Ikkelä (KOK).

Valinnan jälkeen Anu Åberg (KESK) käytti puheenvuoron pormestarin valintatavoista. Keskiryhmä on huolissaan kuntavaaleihin liittyvästä vaalivääristymästä. Kuntalainen joutuu valitsemaan puolueen tai mielekkään pormestarin välillä. Paras tilanne olisi, jos pormestarivaali olisi suora vaali. Keskustan valtuustoryhmä ehdottaa, että seuraavassa kuntavaalissa käytäisiin erikseen pormestarin suoravaali. (RKP-KESK-KD yhteinen kannanotto) Puheenjohtaja Arto Lindberg (SDP) totesi samantien, että suora pormestari vaali ei ole mahdollinen Suomen lain mukaan tällä hetkellä

§ 99 Apulaispormestarien valinta

Ensimmäiseksi kasvatuksen ja sivistyksen apulaispormestariksi valittiin Tuusulan pitkäaikainen kunnanvaltuutettu Tuija Reinikainen (TUPU). kuntakehityksen apulaispormestariksi Jari Immonen (PS).

Tämän jälkeen pormestarit ja puheenjohtajisto pääsivät yhteiskuvaan ilman korona turvavälejä.

Kalle Ikkelä lupaisi toimia pormestarina parhaan kykynsä mukaan. Hän myös kiitti edellistä valtuustoa. Tuija Reinikainen kertoi että tulee jakamaan työhuoneen Jari Immosen kanssa, ja varmasti tekevät hyvää yhteistyötä. Tuija kiitti kaikkia hyvästä yhteistyöstä ja lupasi pitää kokouksen lopussa tiukan puheenvuoron. Jari Immonen kehui Tuusulan ME-henkeä. Jari Anttalainen kiitti luottamuksesta ja kertoi että kaikki varmasti tekevät parhaansa kuntalaisten eteen. Arto Lindberg toivotti onnea pormestarien tehtävään; se ei tule olemaan helppo.

§ 100 Kunnanhallituksen valinta