2008

Uusi vuosi on alkanut

Joulun ylensyömisen ja uuden vuoden juhlinnan jälkeen on vuosi 2008 alkanut vauhdikkaasti työnmerkeissä. Viime hetken akkujen lataus suoritettiin Lapissa. Siellä sentään oli kunnon talvi. Tunnelmia löytyy www.pbase.com/untamo/lapland

Vuosi tuo mukanaan muutoksia

Olen toiminut Tuusulan kunnan valtuuston II varapuheenjohtajana viimeiset viisi vuotta. Viime vaalien jälkeen ryhmien välisissä neuvotteluissa sovittiin, että valtuuston II varapuheenjohtajuus vaalikauden viimeinen vuoden ajan kuuluu keskustalle. Näin ollen olen esittänyt valtuustolle eropyyntöni. Tammikuun valtuusto tulee valitsemaan tämän vuoden ajaksi keskustalaisen valtuuston II varapuheenjohtajan. 

Vuoden ensimmäisessa valtuuston kokouksessa jätin seuraavan valtuustoaloitteen.

Valtuustoaloite

Viitaten kuntastrategian kohtaan ”Tuusulalaisuuden vaaliminen ja rakentaminen” sekä huolena nuorten liikunnan väheneminen, esitän valtuustoaloitteena Tuusulan yhdeksäsluokkalaisille K9 korttia, joka mahdollistaa yhden ilmaisen käynnin kussakin Tuusulan kunnan kulttuurikohteessa, ilmaisen käynnin vapaavalintaisessa kulttuuritapahtumassa sekä yhden ilmaisen uimahallikäynnin.

Yhdeksäsluokkalaiset ovat lukuvuoden jälkeen tekemässä päätöstä mihin suuntaan opiskeluansa jatkavat. Toiset jatkavat Tuusulan lukioissa toiset löytävät opiskelupaikan Tuusulan tai alueen muista toisen asteen opiskelupaikoista. Toiset muuttavat pois paikkakunnalta opiskelujen perässä.

Nuoren on tärkeä kiinnittäytyä kotikuntaansa. Tutustuminen Tuusulan historiaan mm. kunnan museoiden kautta, kiinnittää nuorta edelleen kotiseutunsa historiaan ja tuusulalaisuuteen. Yhteistyöllä yksityisten museoiden kanssa, korttiin voitaisiin liittää myös mahdollisuus tutustua alueen muihin museoihin.

Kortti toimii lisänä kouluissa toteutettaviin museo- ja uimahallikäynteihin. Kortin tuoma lisäarvoa on tukea nuoren omaehtoista kulttuuri- ja liikuntaharrastusta. 15 vuoden iässä on tärkeää, että liikuntaharrastus muuttuu koululiikunnan jälkeen omaehtoiseksi liikunnan harrastamiseksi – elämäntavaksi. Ilmainen käynti uimahallissa voisi kannustaa nuorta liikkumaan.

Henkilökohtainen K9 kortti voitaisiin jakaa yhdeksäsluokkalaisilla lukuvuoden alussa ja se olisi voimassa lukuvuoden ajan. Valinnanvarainen ilmainen pääsy johonkin Tuusulan kunnan kulttuuritapahtumaan voisi olla Tuusulan kunnan omaa tuotantoa tai yhteistyössä kolmannen tahon kanssa järjestämä konsertti, näyttely tai muu tapahtuma esim. Taiteiden Yö.

Tuusulassa 28.1.2008

Lauri Untamo
Valtuutettu (kok)

Valtuustoaloite 10.3.2008

Tuusulan kunnanvaltuusto käsitteli 10.12.2007 Kuuma toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2007. Valtuusto linjasi lausunnossaan: ”KUUMAn keskeinen merkitys nykytilanteessa on toimia Keski-Uudenmaan poolina Helsingin seudun 14 kunnan yhteisössä erityisesti maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyötä tehdään sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien muodostaman pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan, että laajemmin Helsingin seudun 14 kunnan muodostaman Helsingin seudun yhteistyökokouksen piirissä. Yhtenä vaihtoehtona Keski-Uudellemaalle voitaisiin perustaa pääkaupunkiseudun mallia mukaillen Keski-Uudenmaan neuvottelukunta, jolle asiat valmisteltaisiin kuntajohtajien johdolla. Neuvottelukunnan työ keskittyisi erityisesti MAL -kysymyksiin, omistajapolitiikkaan ja edunvalvontaan.”

Kuuman naapurikunnat ovat ilmaisseet halunsa liittyä Kuuma -yhteistyöhön. Tavoitteena on edelleen kehittää Kuumaa vahvemmaksi toimijaksi alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun sekä omistajapolitiikkaa koskevissa kysymyksissä. Nykyiset 6 Kuuma kuntaa eivät ole yhdessä riittävän vahvoja ja yksimielisiä yhteisessä neuvottelupöydässä pääkaupunkiseudun kanssa.

Kuuma on uudistamassa hallintomalliaan, koska PARAS hankkeen myötä seutuyhteistyönkokeilulaki on loppumassa. Kuuman hallintomallia suunnitelleessa ryhmässä yhtenä mahdollisena Kuuman kehittämissuuntana on keskusteltu Tuusulan valtuuston esittämästä Keski-Uudenmaan neuvottelukunta mallista. Tämä malli ei kuitenkaan ole saanut kannatusta kaikilta Kuuma kunnilta.

Valtuustoaloitteena esitän, että Tuusulan kunta esittää edelleen Kuuma -hallitukselle, että Kuuman tulee aloittaa neuvottelut Kuuma alueen naapurikuntien kanssa. (Hyvinkää, Vihti ja Sipoo) Tavoitteena kuntien liittyminen Kuuma yhteistyöhön samalla kun Kuuman hallintomalli muuttuu alueen neuvottelukunnaksi. Uusien kuntien liittyessä Kuuma yhteistyöhön saisi Kuuma enemmän uskottavuutta ja vaikutusvaltaa alueen yhteistyöelimissä ja samalla Kuuman hallintomallia voitaisiin kehittää esitettyyn suuntaan.

Valtuusto 16.6.08

Valtuustossa käsiteltiin osavuosikatsaus 1-4/08. Tuusulan kunnan talous näyttää edelleen hyvältä. Tuusulassa on käytännössä täystyöllisyys. Kaiken kaikkiaan kokonaistalous näyttää toteutuvan ennusteen ja budjetin mukaisesti.

Kunnanvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen äänin 18/33 valita Pirjo Vainion. Kunnanhallituksen esitys oli Pirkko Letto. Itse äänestin Pirkko Lettoa, koska se oli kunnanhallituksen esitys. Kunnanhallitus oli perusteellisesti käynyt läpi kaikki hakija ja testannut heidän soveltuvuutensa tähän tehtävään. Itselleni jäi myös kuva, että Pirkko Letto olisi ollut vaikeassa organisaation muutostilanteessa parempi valinta. Olisin halunnut nähdä sosiaali- ja terveystoimen johtajana henkilön, joka ottaa henkilöstön mukaan muutokseen. Onnea Pirjo Vainiolle haasteelliseen tehtävään. Uskon, että hänkin suoriutuu tehtävästä hyvin.

Jokelan kaava puhutti valtuustoa. Jokelalaiset nostivat esiin, että kaavassa olisi säilytetty puutarhamainen Jokela.

Sen lisäksi valtuustossa käsiteltiin HUS:n perussopimusta ja valittiin uusia luottamushenkilöitä eri tehtäviin sekä käsiteltiin muutamat aloitteet.

Valtuusto 8.9.2008

Viime kesänä Tuusulan Taiteiden Yö tapahtumaa tehdessä olin monessa eri asiassa yhteydessä Tuusulan Ympäristökeskukseen. Tapahtuman järjestelyihin liittyvissä asioissa jouduimme ympäristökeskuksen kanssa törmäyskurssille emmekä löytäneet tapahtuman järjestelyihin yhteistä säveltä.

Selvittelin tämän johdosta ympäristökeskuksen toimintaa, sen toiminnan resursseja ja päätöksentekoa. Minulle selvisi, että Tuusulassa ei ole kunnanvaltuuston hyväksymiä ympäristösuojelumääräyksiä, jotka ohjaisivat ympäristökeskuksen toimintaa. Tämä on johtanut tilanteeseen, että ympäristökeskuksen toiminta ei kaikilta osilta vastaa valtuuston hyväksymän kuntastrategian tavoitteita. Ympäristökeskuksen toimintaa ja päätöksentekoa ohjaamaan tarvitaan tarkemmat ohjeet, millä tasolla ja miten Tuusulassa huolehditaan ympäristösuojelulain täytäntöönpanosta. Tämän johdosta jätin valtuustossa seuraavan valtuustoaloitteen:

Ympäristönsuojelulaki 19 § antaa kunnille mahdollisuuden päättää omista ympäristön suojelumääräyksistä. Tuusulassa ei ole kunnanvaltuuston hyväksymiä ympäristön suojelumääräyksiä, jotka antaisivat kunnan ympäristökeskukselle raamit toiminnassaan ja toimisivat kuntalaisille toimintaa ohjaavina määräyksinä.

”Ympäristönkeskuksen resurssit, eivät ole tällä hetkellä oikealla tasolla, joko tekemistä on liikaa tai tehdään vääriä asioita. Ympäristökeskuksen toimintaa tehostaisi osaltaan kunnan ympäristösuojelumääräykset, jotka antaisivat ympäristökeskukselle selvät raamit valmistelulle ja päätöksen teolle. Näin eri lupakäsittelyt ym. helpottuisivat kun sekä hakijaa, että viranomaista ohjaisi valtuuston hyväksymät määräykset. Näin myös varmistetaan, että Tuusulan kunnanvaltuuston tahto toteutuu ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluvissa asioissa, kun ympäristökeskus ylikunnallistetaan. Tuusulalla tulisi olla omat ympäristösuojelumääräykset ennen kuin ylikunnallinen ympäristökeskus lähtee käyntiin.

Tuusulan kunnassa tulee aloittaa ympäristösuojelulain 19§ mukaisten paikallisten ympäristösuojelumääräysten valmistelu ja Tuusulan kunnanhallituksen tulee tuoda valtuustolle ehdotus Tuusulan ympäristönsuojelumääräyksiksi päätettäväksi mahdollisimman pian. ”

Keravalla vastaavat ympäristönsuojelumääräykset on tehty: http://www.kerava.fi/ymparisto_maaraykset.asp

Itäinen Ohikulkutie

Itäisen ohikulkutien suunnittelu on saanut alueen asukkaat aktiivisesti liikkeelle – vastustamaan hanketta. Mielestäni Tuusulan ei tule rakentaa tietä Järvenpääläisille kansallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman läpi. 

Järvenpään seuraavien vuosien rakentaminen kohdistuu pääasiassa Järvenpään pakolla valtiolta ryöväämille maille. Järvenpään tulee näin ollen myös itse ratkaista miten alueen asukkaiden tarvitsema liikenneverkko toteutetaan. Liikennesuunnittelussa tulee tutkia Yli-Keravan liittymää Lahden moottoritielle sekä tieratkaisuja Tuusulan järven länsipuolelle.

Tuusula tarvitsee itäisen ohikulkutien Kulloontieltä Kirkonkylään. Tämä tie voidaan toteuttaa yksikaistaisena paikallisena kokoojakatuna, joka palvelee alueen asukkaita ja vähentää Tuusulan keskuksen ruuhkia. Aiheesta lisää.

Asuntotuotantoa ja lisääntyvää liikennettä

Olen viimeiset 9 vuotta ajanut autoa tuhansien muiden työmatkalaisten kanssa Kehä I:llä aamuisin ja iltapäivisin. Yhdeksän vuoden aikana ei ole voinut jäädä huomaamatta miten liikennemäärät Tuusulan tiellä ja Kehä I:llä ovat lisääntyneet. Jos normaaliajoaika Tuusulasta Espooseen on noin 35 minuuttia, niin ruuhka-aikana matkaan kuluu lähes tunti. Monesti käytänkin kiertotienä Lahela – Myllykylä - Kehä III, joka on pidempi, mutta siellä sentään saa ajaa. Tämä on yksi merkki huonosti toimivasta liikennejärjestelmästä, kun seutuliikenne ohjautuu asuntoalueiden läpi.

Pitkä työmatka on toki oma valinta. Haluan asua Tuusulassa ja valitsemani työ on Espoossa. Harrastusten vuoksi taas joudun ajamaan usein Helsingin keskustaan. Työmatkapendelöinti on tullut jäädäkseen. Kohtuuhintaiset asunnot ovat pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja suurimmat työnantajat pääkaupunkiseudun ytimessä. Kuitenkaan pääkaupungin seudun kunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät ole työpaikkoja alueelleen rohmutessaan varmistaneet sujuvaa työmatkaliikennettä. Päinvastoin Helsingissäkin Demarit vastustavat tulevia liikennettä sujuvoittavia liikennehankkeita.

Vuoden lopussa julkistettiin valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus, jonka tarkoituksena on edistää Helsingin seudun tontti- ja asuntotarjontaa. Sopimuksen tavoitteena on tuottaa alueelle seuraavan kymmenen vuoden aikana 12–13.000 asuntoa. Aiesopimus ei kuitenkaan puolella sanallakaan ota kantaa miten alueen liikennejärjestelmä tulee vastaamaan lisääntyvän väestön työmatkaliikenteen kasvuun. Edesvastuullista valtion taholta olisi osoittaa samalla pääkaupunkiseudun tiehankkeisiin välittömästi lisämäärärahoja. Kiireellistä on varmistaa poikittaisliikenteen toimivuus Kehä I parannuksilla, Kehä II jatkolla sekä Kehä IV rakentamisella. Lisäksi muille pääkaupunkiseudun ympäryskuntien alueellisille liikennehankkeille tulee löytyä kiireesti varoja. Tuusulassa tärkeimpinä ovat ohitustieratkaisut ja Koskenmäen liikenneympyrä. Jos valtion taho on asuttaa suomalaiset asumaan pääkaupunkiseudulle, tulee myös tiemäärärahat suunnata samalla alueelle. Nyt tiemäärärahat ovat ajautuneet periferiaan.

Joukkoliikenteen kehittämistä ei saa unohtaa. Tulevaisuuden liikenne ei voi perustua vain yksityisautoilulle. Totuus kuitenkin, on se että pääkaupunkiseudulla yksityisautoilu tulee edelleen kasvamaan. Ihmisten elämä on hajaantunut. Yhdellä paikkakunnalla asutaan, toisella käydään töissä, kolmannella kaupoilla ja vapaa-ajan harrastuksissa. Kesällä pitää omalla autolla päästä kesämökille. Tällaista tarvetta ei paraskaan julkinen liikennejärjestelmä voi ratkaista.

Liikennehankkeisiin satsaaminen on myös ympäristöteko. Tiestön tulee vastata liikenteen tarpeisiin myös ruuhka-aikoina. Turha ruuhkassa seisominen on omiaan saastuttamaan pääkaupunkiseudun ilmaa. Kun liikenne on sujuvaa, vähenee henkilöliikenteen kuin raskaanliikenteen päästöt.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Tuusulan kunnanhallitus 17.3.08 päätti juuri niinkuin valtuustoaloitteeni toivoi.

Kunnanhallitus päätti esittää KUUMA hallitukselle, että KUUMA aloittaisi neuvottelut KUUMA-alueen naapurikuntien Hyvinkään, Vihdin ja Sipoon kanssa tavoitteena ko. kuntien liittyminen KUUMA (Kehys-Uusimaa) yhteistyöhön samalla kun KUUMAN hallintomalli muuttuu alueen neuvottelukunnaksi. Lisäksi kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää katsoa Lauri Untamon 10.3.2008 § 46 tekemän aloitteen tulleen käsitellyksi.