Kuumassa paloivat rahat

Esitin valtuustoaloitteen 21.5.2007 kokouksessa kokoomusryhmän ja monen muun valtuutetun kanssa. Valtuustoaloitteen sanoma oli, että Keravan ja Järvenpään ajaessa kuntayhteistyötä osakuntaliitoksilla suuntaan, jota Tuusula ei halua, on syytä tarkistaa kuntayhteistyön mielekkyys Tuusulan näkökulmasta.
Toki Järvenpään ja Keravan osakuntaliitoshankkeiden vastustaminen oli taka-ajatuksena, mutta tämä oli hyvä hetki myös pysähtyä arvioimaan Kuuma yhteistyön tuloksia.

PriceWaterhouseCoopersin konsulttien tekemän selvityksen tulokset Kuuma yhteistyöstä olivat minulle todellinen yllätys. Tuusulan kunta on polttanut viimeisen kahden vuoden aikana Kuuma yhteistyöhön miljoona euroa saamatta mitään konkreettista hyötyä! En osannut odottaa näin tyrmäävää raporttia.
Itse pyrin monia kunnankin asioita ajattelemaan liiketoimintanäkökulmasta. Miten voidaan sijoittaa miljoona euroa kahden vuoden aikana hankkeeseen, josta ei saada taloudellista hyötyä, tehokkuutta tai uusia palveluja? Kun Kuuma yhteistyöhön lähdettiin jo vuonna 2002, valtuusto halusi vähintään 10% kustannushyödyt. Toisin päin voisi sanoa, että Kuumaan sijoitettu euro pitäisi tulla kunnalla takaisin euro ja kymmensenttisenä. Sijoitetun pääoman tuotto pitäisi huomioida myös kuntataloudessa.
Jos Tuusulan kunta on polttanut rahaa miljoona euroa, niin koko Kuuma alueella on palanut rahaa noin 4 miljoona euroa. Neljä miljoonaa euroa! Ja ainoa konkreettinen Kuuma hanke on ollut yhteinen talouspalvelukeskus, jonka tuomat tehokkuussäästöt ovat muutamia kymmeniä tuhansia euroja.
Mielestäni tämä selvitys pitää ottaa vakavaan harkintaan ja teettää samankaltaiset arviot Kuuma yhteistyöstä myös muissa kunnissa.

Yhtenä ratkaisuna tähän ehdotan, että Kuuman hallintomallia tulee välittömästi keventää. Kuntayhteistyötä tulee voida tehdä ilman kankeaa hallintoa ja kallista organisaatiota. Kuuman kuntien yhteisenä organisaationa tulee jatkossa keskittyä kuntien edunvalvontaan, omistajapolitiikkaan, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Palveluyhteistyötä pitää tehdä kuntien välillä ilman Kuumaa.

Mitä tulee yhteistyöhön Keravan ja Järvenpään kanssa. Molemmat kunnat ovat marraskuun valtuustoissa tekemässä päätöstä osakuntaliitoshakemuksen jättämisestä ministeriöön. Tuolla marraskuun päätöksellä Keravan ja Järvenpään valtuustot myös linjaavat, mikä on heidän asenteensa kuntayhteistyöhön. Tuon päätöksen jälkeen ja tämän juuri julkaistun raportin pohjalta Tuusulan valtuusto voi sitten tehdä omat päätöksensä kuntayhteistyön jatkosta. Jos Tuusulan kunnalle ei miljoonan euron satsauksesta kuntayhteistyöhön jäänyt käteen kuin naapurit, jotka haluavat ryövätä maat, niin lienee syytä hakea yhteistyökumppanit muualta.  

Syksyn valtuustotyö alkoi

Valtuuston syyskauden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin Tuuskodon uuden laitoshoidon yksikön käynnistämistä. Tuuskodon uuden yksikön remontti on valmis ja valtuustossa oli kunnanhallituksen esitys uusista viroista. Tarkoituksena oli perustaa kolmen sairaanhoitajan, kymmenen lähihoitajan ja yhden fysioterapeutin tehtävät Tuuskotoon. Demarit yrittivät kokouksessa vedättää lisähenkilökuntaa muutaman henkilön verran Tuuskotoon sopimatta siitä muiden ryhmien kanssa. On erikoista, että demarit halusivat rikkoa yhdessä neuvotellun ja sovitun päätöksen. Nähtävästi kunnallisvaalit ovat tulossa.
Asia meni äänestykseen ja Demarit hävisivät sen kirkkaasti. Mielestäni nyt päätetyt resurssit ovat tässä kohtaa riittävät. Seuraavalla talousarviosuunnittelukierroksella tulee tarkastella kaikkien kunnan palveluiden henkilökunnan mitoituksia, ei vain Tuuskodon. Kokonaisuus pitää käsitellä talousarvion yhteydessä ja arvioida mikä on henkilöstön tarve lisääntyvissä palveluissa.

Kuntarajakeskustelusta

Kuntaraja ja osakuntaliitos keskustelu tuntuu jatkuvan. Järvenpään ja Keravan tilaama JP Alasen selvitys on valmistumassa. Alanen esitteli työntuloksia Keravan ja Järvenpään kaupungin hallituksille. Alasen materiaalista kävi ilmi, että työ on menossa tilaajan toivomaan suuntaan. Selvityksessä esitetään osakuntaliitoksia. Tuusulan aluetta pilkottaisiin Järvenpäälle ja Keravalle. Alasen esityksestä kävi myös ilmi Järvenpään ja Keravan lopullinen tahto – Tuusulan pilkkominen kahtia Järvenpään ja Keravan kesken.
Tuusulan väkimäärä kasvaa naapurikuntia nopeammin ja talous on vahvemmalla pohjalla kuin naapurikunnissa. Kerava ja Järvenpää eivät houkuttele muuttajia, heidän kehittyminen on pysähtynyt ja talous on huonossa kunnossa. Kateus on varmaankin iskenyt, kun ainut tulevaisuuden suunta näyttää olevan menestyksen hakeminen ryöstämällä ja pilkkomalla Tuusula
Toivoisin, että kuntayhteistyö Järvenpään ja Keravan välillä palaisi päiväjärjestykseen ja osakuntaliitos ja kuntaliitos keskustelut haudattaisiin lopullisesti. Kolmella kunnalla on menestyksen avaimet kädessään, jos vain sitä haluavat. Mutta kuntayhteistyössä tulee kunnioittaa kuntarajoja.

Itäinen ohikulkutie

Kesällä keskusteluun nousi Tuusulan itäinen ohikulkutie.
Konsultti ehdotti kaavoituslautakunnalle, että tielinjaus vedettäisiin liikenneympyrään Krapin eteen. Ajatus on mielestäni pystyyn kuollut. Tielinjaus rikkoisi rantatien kulttuurimaiseman, jakaisi golfkentän kahtia, koulu jäisi mottiin teiden väliin ja Krapin ympäristö olisi maisemallisesti pilalla. Kaavoituslautakunta käsittelee asiaa uudestaan tällä viikolla. Toivon että sieltä löytyy viisautta poistaa suunnitelmista ns. 2 vaihtoehto. Jos näin ei tapahdu, niin viimeistään kunnanhallitus tai valtuusto torppaa ajatuksen.
Mielestäni koko itäistä ohikulkutietä pitäisi miettiä osana laajempaa kokonaisuutta. Ei ole järkevää, että kasvavan Järvenpään lisääntyvä liikenne ohjataan Itäiselle ohikulkutielle. Käytännössä Järvenpään tie (mt145) ja Tuusulan moottoritie ja Riihikallion liittymä ei näitä liikennemääri kestä. Järvenpään liikenne tulisi ohjata pohjoisesta joko kolmostielle tai uuden yli-Keravan liittymän kautta Lahden moottoritielle. 

Eloeino -kisa

Viime lauantaina Elomarkkinoilla valittiin vuoden Eloeino. Kiitos kaikille äänestäneille! Tälle kertaa kisan voitti Heikki Santavuori. Onnea Heikille !

Kunnanhallitus aloitti elokuussa seminaarilla

Kunnanhallitus aloitti syyskauden elokuun alun seminaarissa.
Seminaari linjasi, että Tuusulassa budjettia laaditaan kasvavaan kuntaan maltillisella talouskasvulla.

13.8 kunnanhallituksessa käsiteltiin mm. Kuuma alueen palvelustrategiaa sekä kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Tuusulan kunta haluaa kehittää kuntalaisten palveluja yhdessä naapurikuntien kanssa.
Kuuma -kärkihankkeita ovat:

1. Ensihoito ja sairaankuljetus
2. Työterveyshuolto
3. Hankinnat
4. Ympäristöpalvelut
5. Elinkeinopalvelut (ylikunnallinen osa)
6. Tietohallinto
7. Taloushallinto
8. Vesihuolto
9. Henkilöstöpalvelukeskus
10. Päihde- ja mielenterveystyö
11. Laboratoriopalvelut ja kuvantaminen
12. Perusopetus
13. Vanhuspalvelut
14. Henkilöstö- ja luottamushenkilökoulutus/kehittäminen
15. Yhdyskuntatekniikka
16. Perusturvapalvelujen yhdistäminen

ks. lisää www.kuuma.fi

Ampumaradan viimeiset hetket

Ampumaharrastus loppui Hyrylän varuskunnan ampumaradoilla viime vuoden lopussa kun varuskunta muutti pois Tuusulasta. Siitä lähtien varuskunnan ampumaradat ovat olleet käyttämättöminä.

Harmittaa, että hyvät ja paljon käytetyt ampumaradat ovat lojuneet käyttämättöminä nyt lähes vuoden. Ampumaharrastusta olisi voitu jatkaa radoilla vielä monta vuotta, ennen kuin alueen kaavoitus ja rakentaminen käynnistyy. Senaattikiinteistön päätös purkaa ratalaitteet onkin viimeinen niitti ampumaratojen käytön loppumiselle.

Päätös ratalaitteiden purkamisesta on kitkerä pala yhdistyksille, jotka ovat ratoja käyttäneet ja omin voimin ja rahoin ratalaitteita radoilla rakentaneet. Hämmästyttää Senaatti kiinteistöjen asenne purkaa yksiselitteisisti ratalaitteet pois.

Tuusulan kunnanhallitus kannatti ampumaratojen käyttöä, mutta kuntahan ei maita omista, joten päätös ei asiaan juuri näköjään vaikuttanut. Tuntuu, että kaikilla asianosaisilla ei sittenkään ollut tahtotilaa ampumaurheilun jatkamiseksi alueella.

Ampumaurheilu voidaan katsoa liikuntalain alaiseksi toiminnaksi. Liikuntalain 2§ sanoo: "Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät."

Tällä perusteella Tuusulan kunnan pitää yhdessä ampumaseurojen kanssa käynnistää työ korvaavan ampumaurheiluharrastuspaikan löytämiseksi Tuusulan kunnan alueelta.

Ampumarata-asia kunnanhallituksessa 22.10

Kunnanhallitus päätti vielä kolmannen kerran lähestyä Senaattikiinteistöjä, ampumarata-alueen maanomistajaa. Tuusulan kunta ehdottaa edelleen, että pistooliradat voitaisiin ottaa käyttöön. Ehtona tietenkin on, maa-alueen puhdistamistyöt eivät saa vaarantua, eikä kunnalle saa aiheutua lisäkuluja maanpuhdistuksesta. Kunnanhallitus esittää, että yhdessä alueen maanomistajan, Senaatti kiinteistöjen, kanssa ja ampumaseurojen kanssa löytyisi ratkaisu ampumaharrastuksen jatkamiselle. Senaatti kiinteistö on jo kaksi kertaa vastannut Tuusulan kunnalle, että heillä ei ole tahtoa jatkaa ampumaratojen käyttöä.
Jotta tämä toteutuisi vaatii se ampumaseuroilta yhteistyöta ympäristöluvan hakemisessa ja käytännön järjestelyissä. Toivottavasti Senaatti kiinteistöiltä löytyy maanpuolustushenkeä ja tukea tärkeälle harrastukselle.

Lisäksi keskustelimme pitkällä aikavälillä uuden ampumaradan mahdollisuudesta Tuusulan kunnan alueelle tai varuskunnan ampumaratojen liittämisestä jatkossa urheilukeskuksen liikuntakeskukseen.

Sulan työpaikka-alueesta

Tuusulan kunnanvaltuusto käsitteli sopimusta Sulan työpaikka-alueesta. Aiemmin kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Sulan työpaikka-alueen sopimuksen. Jo kunnanhallituksessa Tupu (Tuusulan Puolesta) kyllä yritti kovasti vastustaa asian käsittelyä ja sopimuksen hyväksymistä. Tuusulan valtuusto on yksimielisesti päättänyt, että Tuusulan työpaikkaomavaraisuus tulisi olla 100%. Tämä sopimus tuo toteutuessaan 1000-1500 työpaikkaa Tuusulaan. Eikö Tupu olekaan enää tämän takana?

Valtuustossa käydyssä keskustelussa Jaakko Torppa (Tupu) yritti estää sopimuksen syntyä vedoten väärään marssijärjestykseen. Jaakko Torppa (Tupu) Pentti Kilpeläisen (Tupu) kanssa esittivät asian palauttamista uudelleen valmisteluu. Valtuusto äänesti ja hyväksyi Sulan sopimuksen. Hyvä näin, onneksi järki voitti ! 

Varuskunta-alueen arkkitehtikilpailu

Tuusulan varuskunta-alue Hyrylässä on sopimuksella valtion kanssa siirtymässä Tuusulan kunnan omistukseen. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa uusia asuntoja. Tuusulan strategiassa on linjattu että Tuusula on maaseutumainen ja pinetalovaltainen. Varuskunta-alueen suunnittelussa tulee huomioida tämä tavoite. Alueelle tulee rakentaa pientalovaltaista viihtyisää ja laadukasta asumista, jossa myös huomioidaan alueen mahdollisuudet virkistysalueena.

Valtuusto päätti perusteet arkkitehtikilpailulle:
"Kilpailun tavoitteena on löytää koko 260 hehtaarin alueelle yleis- ja asemakaavoituksen pohjaksi korkeatasoinen maankäytön yleissuunnitelma noin 10.000 - 15 000 asukkaalle sekä Tuusulan keskustaa lähellä olevalle aikaisemmalle kasarmialueelle yksityiskohtainen täydennysrakennussuunnitelma säilytettävien ja suojeltavien rakennusten käyttösuunnitelmineen.

Yleissuunnitelman tavoitteena on osoittaa maakäyttöratkaisu Tuusulan keskustan taajamarakennetta täydentävälle korkeatasoiselle ja monipuoliselle asuinalueelle. Suunnitelman tulee luoda uusia innovatiivisia näkemyksiä asumiseen ihmisläheisine kortteli-, katu-, aukio- ja pihatiloineen sekä samalla ottaa huomioon alueen hyvä sijainti Tuusulan keskustassa, Keravan rajan läheisyydessä ja Helsingin seudulla. Suunnitelmassa tulee osoittaa alueita myös liike-, toimisto-, palvelu- ja työpaikkarakentamiseen sekä monipuolisiin virkistys- ja ulkoilu- sekä vapaa-ajanviettotarpeisiin. Alueen liikennejärjestelmän tulee tukeutua tehtyihin selvityksiin ja sisältää toimivan katuverkon lisäksi turvalliset ja yhtenäiset kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen reitit. Pysäköinnin järjestämisessä tulee pyrkiä pieniin yksiköihin ja tehokkailla alueilla maanalaisiin järjestelyihin. Tärkeitä lähtökohtia ovat myös alueen arvokas historia varuskunta-alueena ja olemassa olevat kulttuuri-, ympäristö- ja luontoarvot  sekä  liittyminen ympäröiviin liikunta- ja vapaa-ajan palveluihin. Asumisen osalta tavoitteena on osoittaa kuntakeskusta lähinnä olevalle alueelle tehokasta  kerrostalo- ja pienkerrostalorakentamista. Muutoin suunnittelualueella tulee varioida asuinkorttelityyppejä monipuolisesti sisällyttäen mukaan myös erillispientaloalueita. Asuntojakauman tulee olla monipuolinen sekä tyypiltään että omistuspohjaltaan. Luontevien korttelikokonaisuuksien vaiheittain toteuttaminen alueella vielä olevien ja myöhemmin poistuvien varuskunnan toimintojen kannalta on tärkeää. "

Valtuuston kokouksessa Kokoomuksen valtuustoryhmä halusi rajata alueen asukasmäärän 8.000 - 12.000 asukkaaseen. Tupu (Tuusulan Puolesta) yhdessä Demarien kanssa kuitenkin äänestyttivät asian niin että lopulliseksi päätökseksi tuli jopa 15.000 asukasta. Kenen etujen mukaista on kaavoittaa alueelle 15.000 asukasta? Tämä käytännössä tarkoittaisi tiivistä kerrostaloasumista, ruuhkien lisääntymistä ja alueen virkistysmahdollisuuksien vähenemistä.

Valtuusto 12.11.2007

Tuusulan kunnanvaltuuston budjettikokous pidettiin maanantaina. Kokouksen alussa valtuusto piti hiljaisen hetken Jokelan uhrien muistolle.

Kokouksen alussa kunnanjohtaja Hannu Joensivu kertoi kunnan toiminnasta viime viikon ajalta. Hän toi myös terveisensä ministeri Paula Risikolta. Ministeri on luvannut valtion täyden tuen Tuusulan kunnalle Jokelan kriisin jälkiselvittelyyn. http://www.tuusula.fi/tiedotteet/nayta.tmpl?id=1743
 
Valtuusto hyväksyi kunnan budjetin vuodelle 2008. Valtuusto päätti lisätä kunnanhallituksen esitykseen koululaisten tukihenkilön, koulupsykologin, koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajan.

Valtuusto äänesti teknisentoimenjohtajasta Demarit ehdottivat johtajaksi Arto Lindbergiä, demarivaltuustoryhmän puheenjohtajaa. Kunnanhallituksen esitys oli Olli Lappalainen. Äänestyksen voitti Olli Lappalainen äänin 32-19. Onnea ja menestystä Ollille!

Ennen kokousta otin vastaan valtuuston varapuheenjohtajana yhdessä kunnanjohtaja ja valtuustonpuheenjohtajan kanssa Pro Tuomalan aloitteen. Tuomalan ja Vanhakylän asukkaan vastustavat Järvenpään ja Keravan osakuntaliitos hankkeita.
http://www.tuusula.fi/tiedotteet/nayta.tmpl?id=1744

Joulukuun kunnanvaltuusto

Maanantaina pidettiin vuoden viimeinen kunnanvaltuusto. Suurimpina asioina oli kunnan maapolitiikka sekä kuuma toiminta- ja taloussuunnitelma.

Kuuma -yhteistyö

Kunta teetti PriceWaterhouseCoopersilla selvityksen Kuuma yhteistyön hyödyistä. Selvityksen tulokset Kuuma yhteistyöstä olivat minulle todellinen yllätys. Tuusulan kunta on polttanut viimeisen kahden vuoden aikana Kuuma yhteistyöhön miljoona euroa saamatta mitään konkreettista hyötyä!

Samaan aikaan kun Tuusula on yrittänyt tehdä yhteistyötä Keravan ja Järvenpään kanssa, tekivät naapurimme esityksen osakuntaliitoksesta. Osakuntaliitoskeskustelu on haluttu irrottaa Kuuma yhteistyökeskustelusta, mutta se kuuluu tähän oleellisena osana. Kerava ja Järvenpää ovat tehneet selväksi, että he eivät halua tehdä yhteistyötä Tuusulan kunnan kanssa ainakaan kaavoituksessa ja kuntarajojen yhteisessä suunnittelussa. Millä asenteella tässä Kerava ja Järvenpää ovat yhteistyötä tekemässä?

On selvää, että Kuuma yhteistyötä tulee jatkaa. Keski-Uudenmaan kunnat ovat monien toiminnallisten ja taloudellisten haasteiden edessä. Tulevaisuudesta selviämme yhteistyöllä kuntien kanssa. Kuuman hallintomallia tulee kuitenkin keventää. Kuntayhteistyötä tulee voida tehdä ilman kankeaa hallintoa ja kallista organisaatiota. Kuuman kuntien yhteisenä organisaationa tulee jatkossa keskittyä kuntien edunvalvontaan, omistajapolitiikkaan, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Palveluyhteistyötä pitää tehdä kuntien välillä ilman Kuumaa.

Maapolitiikka

Demarit yhdessä Tupun (Tuusulan Puolesta) kanssa kiristivät kunnan maapolitiikkaa. Jatkossa kunnan kaavoitus tulee vaikeutumaan, koska yksityistä maata ei saada kaavoituksen piiriin kuin pakkolunastamalla. Demarit ja Tupu eivät halua neuvotella ja tehdä maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Heidän ajatusmaailmassa on vain yksi tie: hankkia maata kunnan kaavoitukseen yksityisiltä pilkkahinnalla tai pakkolunastuksille. Onko kunnan perustehtävä maakeinottelu? Miksi ei kaavoitusta ja maapolitiikkaa tehdä yhteistyössä maanomistajien kanssa?

Päivän politiikassa monesti kaikki puolueet ovat yhtä harmaata massaa. Maapolitiikassa kuitenkin erot vasemmiston ja oikeiston välillä tulevat selvästi esille. Taustalla on perustavanlaatuinen arvoasetelma miten suhtaudutaan yksityiseen omistukseen. Vasemmisto, Demarit ja Tupu eivät selvästikään arvosta yksityistä omistusta, vaan haluavat sosialisoida maaomaisuuden kunnalle.

Maapolitiikka on hyvin yksinkertaista. Maa vaihtaa omistajaa kun sekä ostaja että myyjät ovat molemmat yhtä mieltä myytävän maan hinnasta.

Maapolitiikan ohjausryhmä

Tupu ja demarit myös ajoivat maapolitiikkaa hoitamaan erillisen ohjausryhmän, jonka tehtävä on seurata ja arvioida maapolitiikan toteutumista. Tämä on mielestäni kovin outo päätös. Kuntalaki antaa arviointi- ja seurantatehtävän tarkastuslautakunnalle. ” Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten.

Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta.

Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.”

Tämä kuntalaissa määrätty tehtävä koskee myös siis valtuuston asettaman maapolitiikan keinojen toteutumista. Demarit ja Tupu siis haluavat irrottaa maapolitiikan tekemisen ja seurannan valtuuston ja kunnanhallituksen ulotuttamiin, kabinetteihin, kauas demokraattisesta päätöksenteosta. Tämä ei mielestäni ole missään tapauksessa hyvää hallintokulttuuria.